Kustannuskilpailukykyä ei ole Metsäteollisuuden mukaan saatu korjattua

Poliittisten päättäjien pitää huolehtia, että toimintaympäristö mahdollistaa investointien ja työllisyyden myönteisen kehityksen, vaaditaan Metsäteollisuus ry:ssä.

Metsäteollisuus ry:n pääekonomistin Maarit Lindströmin mukaan Suomen kustannuskilpailukykyä ei ole saatu korjattua rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen.

– Metsäteollisuudessa tuoteryhmien väliset erot korostavat tarvetta sen parantamiseen ja joustavuuden lisäämiseen. Vaikka suhdannetilanne on osaltaan kasvattanut tuotantomääriä, erityisesti tehdasteollisuudessa heikko kustannuskilpailukyky on haaste, Lindström toteaa.

Suomen talouskasvu on hänen mukaansa kestävällä pohjalla vasta, kun vienti elpyy kunnolla. Siksi poliittisten päättäjien pitää hänen mielestään huolehtia, että toimintaympäristö mahdollistaa investointien ja työllisyyden myönteisen kehityksen.

– Kansainväliset yritykset tarvitsevat tasapuoliset toimintaedellytykset kilpailijamaihin verrattuna. Esimerkiksi Saksa huolehtii teollisuutensa kilpailukyvystä monipuolisella keinovalikoimalla, Lindström painottaa.

Hän muistuttaa lisäksi, että Yhdysvaltojen suunnittelema verouudistus siirtää jälleen huomion yritysverotukseen. Kansainvälisen verokilpailun kiihtymisestä onkin hänen mukaansa jo merkkejä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Suomen yhteisöverotus on toistaiseksi kilpailukykyinen, mutta yritykset kaipaavat varmuutta siitä, että toimintaympäristö myös verotuksen osalta pidetään houkuttelevana, Lindström huomauttaa.

Metsäteollisuuden alkuvuoteen heijastui Euroopan ja erityisesti Kiinan kysynnän piristyminen, mutta poliittiset riskit varjostavat kasvunäkymiä.

– Euroalueella toimivat yritykset suhtautuvat tulevaan luottavaisesti, mutta protektionismin lisääntyminen ja poliittiset riskit luovat aidon uhan maailmankaupalle Lindström varoittaa.

Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää Kiinassa tukevat esimerkiksi pakkaaminen ja rakentaminen.

Havusahatavaran tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta 15,1 prosenttia. Vanerin tuotanto kasvoi 17 prosenttia ja kartongin tuotanto 6,1 prosenttia. Sellun tuotanto puolestaan kasvoi 2,6 prosenttia.

Paperin tuotanto sen sijaan supistui edelleen viisi prosenttia muun muassa vähentyneen painopaperin kysynnän takia.

Mainos