Kuolleita oli viime vuonna yhteensä 57 659, mikä on 2 171 enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus.
Kuolleisuutta ilmaiseva yleinen kuolleisuusluku oli viime vuonna 10,4, kun vuonna 2020 se oli tasan kymmenen. Yleinen kuolleisuusluku on väkilukuun suhteutettu tunnusluku, joka kertoo kuolleiden määrän vuoden keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.
Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku ovat olleet vuotta 2021 korkeammalla tasolla viimeksi 1940-luvulla.
– Kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan. Marras-joulukuussa kuolleita oli jopa yli 15 prosenttia enemmän kuin vertailuajankohtana eli vuosina 2017–2020 keskimäärin, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo tiedotteessa.
Nuorissa ikäluokissa enemmistö kuolleista oli miehiä. 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä naisia kuoli miehiä enemmän. Tätä selittää naisten suurempi osuus iäkkäimpien joukossa.
– Kuolleiden määrä on kasvanut jo jonkin aikaa, ja merkittävin syy tähän on Suomen ikääntyvä väestörakenne. Suuret ikäluokat vanhenevat. Tämän vuoksi kuolleisuuden voisi olettaa kasvavan jatkossakin, Rantakari sanoo.
Tyttöjen elinajanodote laski
Vastasyntyneen elinajanodote oli viime vuonna 81,8 vuotta, sama kuin vuotta aiemmin. Pojilla elinajanodote oli 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote nousi edellisvuodesta 0,12 vuodella ja tyttöjen elinajanodote laski 0,16 vuodella.
Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi nykyisellä tasolla.
– Elinajanodotteessa trendi on, että se nousee vuosittain. Nousun tyrehtyminen on linjassa kasvaneen kuolleisuuden kanssa, Rantakari taustoittaa.