Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan viime vuonna tapahtui 220 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 237 henkilöä. Liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden määrä oli tutkintahistorian pienin, kertoo Onnettomuustietoinstituutti OTI.
Jalankulkijoita kuoli liikenneonnettomuuksissa viime vuonna yhteensä 12, mikä on kymmenen vähemmän kuin edeltävänä vuonna ja vähiten koko liikenneonnettomuuksien tutkintahistorian aikana. Polkupyöräilijöitä menehtyi yhteensä 27, kahdeksan enemmän edellisvuoteen nähden.
– Yksittäisen vuoden tilastoista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jalankulkuonnettomuuksien määrä on laskenut tasaisesti jo useiden vuosien ajan. Myönteisen kehityksen taustalla on luultavasti muun muassa ajonopeuksien laskeminen taajamissa. Valitettavasti polkupyöräilyonnettomuudet eivät ole vähentyneet samaan tapaan. Lisää toimenpiteitä esimerkiksi infran kehittämiseksi tarvitaan, arvioi OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Tyypillisimmät onnettomuudet viime vuonna olivat tieltä suistumisia, yhteensä 70 onnettomuutta. Suistumisista suurin osa tapahtui pienemmillä teillä eli seutu- ja yhdysteillä.
Kohtaamisonnettomuuksia eli nokkakolareita tapahtui lähes yhtä paljon, kaikkiaan 68 onnettomuutta. Suistumisonnettomuuksista poiketen kohtaamisonnettomuudet painottuivat valta- ja kantateille.
– Liikenneturvallisuustoimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää tarkastella sitäkin, missä ja millaisia onnettomuuksia tapahtuu. Isoille ja pienille teille tarvitaan erilaisia keinoja turvallisuuden parantamiseksi. Isoilla teillä esimerkiksi keskikaiteet ovat tehokkaita, kun taas pienillä teillä tieympäristöä raivaamalla voidaan lieventää tieltä suistumisten seurauksia, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius sanoo.
Taustalla usein päihteiden käyttö, sairaus tai väsymys
Vuonna 2018 tapahtui 224 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joista moottoriajoneuvo-onnettomuuksia oli 183 ja jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 41.
Vuoden 2018 valmistuneista onnettomuustutkinnoista selviää, että suurimmassa osassa (73 prosenttia) kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista taustalla vaikutti jokin kuljettajan tilaan liittyvä riski, esimerkiksi päihteiden käyttö, sairaus tai väsymys.
Vuonna 2018 moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 17 prosenttia ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Rattijuoppojen aiheuttamien kuolonkolarien osuus oli siten pitkän aikavälin keskiarvoa huomattavasti alhaisempi. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajoi kaksitoista (seitsemän prosenttia) kuljettajaa. Määrä pysyi samana kuin edeltävänä vuonna.
Ajonopeuteen liittyviä taustariskejä esiintyi reilussa kolmanneksessa onnettomuuksista. Ylinopeuden lisäksi kyse saattoi olla esimerkiksi tilanteeseen nähden liian suuresta nopeudesta.
– Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tekemissä tutkinnoissa on todettu, että kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti useita eri riskitekijöitä samaan aikaan, kuten päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista, ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola selittää.
Niistä vuonna 2018 henkilö- tai pakettiauton kyydissä menehtyneistä, jotka eivät käyttäneet turvavyötä, olisi voinut eri todennäköisyyksillä pelastua 23 henkilöä (40 prosenttia), jos turvavyö olisi ollut käytössä.