[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”urheilu-tv” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Yleisradion urheilutarjonta paljastaa, mitä korona vaikuttaa urheilijoihin: Yle näytti alkukesällä vanhoja futismatseja, koska uusia ei pelattu.
Nykypäivä kysyi kahdelta kansanedustajalta, miten ammattiurheilijat ja urheiluseurat heidän mielestään ovat selvinneet korona-ajasta ja miten valtion tulisi parantaa tilannetta.
Esitimme nämä kysymykset:
1. Kuinka paljon korona on vaikuttanut ammattiurheilijoiden elämään? Täytyykö valtion tukea heitä jollain tavoin?
2. Miten valtion tulisi tukea kisajärjestäjiä?
3. Entä miten seuratoiminta kestää korona-ajan? Pitäisikö valtion osallistua kustannuksiin jollain tavoin?
Pauli Kiurun (kok.) mielestä urheilijat ovat arkoja puolustamaan omia etujaan.
1. Ammattiurheilijoilla on ollut peruutuksia ulkomaanleireihin. Myös harjoituspaikoille pääsy Suomessa vaikeutui. Korvaavia harjoituksia on pyritty käyttämään, mutta lajinomaisuus ja tehokkuus ovat kärsineet. Osassa seuroja vuosilomia käytettiin poikkeuksellisesti korona-keväänä.
Moni ammattilaisurheilija on joutunut kokemaan palkanleikkauksia tai lomautuksia. Leikkaukset ovat olleet 20–50 prosenttia. Valtio on tukenut joukkuelajien ammattilaisia lajiliittojen ja edelleen seurojen kautta.
Korona-aikana kaikkien on täytynyt joustaa. Liikunta-ala ja ammattiurheilijat ovat ottaneet iskuja vastaan kuten moni muukin ala. Tukea on tullut, ja se korvaa osan kolhuista. On tärkeää, etteivät osakeyhtiömuotoiset liikuntaseurat ajaudu konkursseihin.
On myös ammattilaisurheilijoita, jotka eivät ole seurojen palkkalistoilla. Heidän toimeentulonsa voi koostua palkintorahoista ja yhteistyösopimuksista. Heille tilanne on saattanut olla erityisen vaikea. Itse olin tässä kategoriassa ammattilaisvuosinani 1988–98. Valtion tuki ei olisi minua tavoittanut.
2. Valtion on syytä tukea kisajärjestäjiä, koska peruuntuneista tai siirretyistä kisoista aiheutuu kustannuksia. Oletettuja voittoja en lähtisi avokätisesti korvaamaan. Tärkeintä on auttaa akuutissa kassakriisissä, jotta toiminta voi myöhemmin jatkua normaalisti. Tilannekohtainen harkinta on toki paikallaan, koska toiminta on monimuotoista. Arviolta 20 prosenttia seuroista on isoissa ongelmissa saamatta jääneiden pääsymaksutulojen vuoksi.
3. Valtion tukea on jaettu liikuntajärjestöille, mutta liikunnan aluejärjestöt eivät ole sopineet tukijärjestelmän piiriin. Niiden tehtävä on lasten liikunnan harrastamisen lisääminen.
Urheilu- ja liikunta-ala on arka puolustamaan omia etujaan. Se nähtiin myös korona-keväänä. Moni muu toimiala on aktiivinen tai lähes aggressiivinen omassa edunvalvonnassaan.
Huomasin tämän ”katsomo-casessa”. Liikkeelle lähdettiin varovaisesti ja tunnustellen. Kirjallisen kysymyksen tekemiseen sain taustatukea Veikkausliigasta ja FC Hakalta. Myös pesisväki oli talkoissa mukana.
Muutama kortti jäi kääntämättä tapauksen käsittelyn yhteydessä varovaisuuden johdosta. Ilmeisesti pelättiin, että ministerin tai ministeriön ”kirittäminen” ei ole soveliasta tai se voi olla jopa haitaksi jatkossa.
Kansanedustajana oli mahdollista olla viestinviejänä, koska omassa roolissani jatko ei määräydy ministeriön tukipäätösten kautta. Oli ilo olla avuksi suomalaiselle urheiluyhteisölle. Olen saanut urheilulta paljon, ja siksi halusin antaa omassa roolissani myös jotain takaisin.
Sari Multala (kok.) arvioi, että koronan talousvaikutukset alkavat näkyä kunnolla vasta syksyn aikana.
1. Korona on vaikuttanut etenkin kesälajeissa urheilevien ammattiurheilijoiden elämään sekä sellaisten urheilijoiden työhön, joiden sarjat tai kilpailut olisivat sijoittuneet keväälle. Monilla harjoittelun jatkaminen aiheutti ongelmia, kun sisätilat suljettiin.
Suurten kilpailujen siirron takia kesälajien urheilijoiden harjoitusohjelmat menivät uusiksi. Se näkyy rahoituksen haasteena ensi vuonna, kun niin lajien kuin yksilöidenkin sopimuksista monet päättyvät tämän vuoden lopussa. Monen yksilöurheilijan toimeentulo on kisojen ja sponsoriyhteistyön varassa.
Joukkueurheilijoilla seurojen taloudellinen tilanne on vaikuttanut omaan toimeentuloon. Selvitysten mukaan viidesosalle seuroista koitui ongelmia.
Suuressa osassa osakeyhtiöseuroja tilanne on ollut kriittinen jo ensimmäisinä rajoituskuukausina. Niiden oli pakko jopa keskeyttää toiminta ja tämä vaikutti seurojen palkkalistoilla oleviin urheilijoihin. Sopimuksettomassa tilanteessa olleet urheilijat saattoivat pudota työttömyysturvan piiristä.
Urheilijoiden työttömyysturvaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa tulee parantaa. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen ministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas.).
2. Ennakoimattomassa tilanteessa on vaikea tehdä kauaskantoisia linjanvetoja, sillä tautitilanne voi vielä muuttua, kun rajoituksia puretaan. Kisajärjestäjien avustuksissa on huomioitava vähäisempi yleisömäärä. Lisäksi peruuntuneiden säännöllisten tapahtumien osalta olisi jaettava avustukset silti niin, että tapahtuma voi tulevina vuosina jatkua.
3. Viidesosalle seuroista koitui ongelmia. Vapaaehtoistoiminnan pohjalta toimivissa seuroissa vahingot jäivät pienemmiksi, mutta niillä, joilla on raskaat kiinteät kulut, ongelmia koitui enemmän. Seuratoiminta on ammattimaistunut 2010-luvulla, mikä tekee yhä useammasta seurasta haavoittuvaisen.
Helpot sopeutumiskeinot ja talouspuskurit on käytetty loppuun. Jos rajoitustoimet jatkuvat tai tiukentuvat, ongelmiin ajautuvien seurojen määrä kasvaa.
Perinteisesti yhdistysten on oletettu tähtäävän taloudessaan nollatulokseen, jolloin ei muodostu taloudellisia puskureita. Avustuksia haettaessa puskurit on voitu tulkita merkiksi siitä, että seura ei tarvitse avustusta. Tulkintaa on syytä tarkastella uudestaan.
Seuroilla oli paljon toiveita valtion, kuntien ja lajiliittojen suorasta tuesta. Nämä toimijat ovatkin tukeneet seuroja kevään aikana. On tärkeää, että sopeuttamistoimenpiteet eivät johda harrastamisen hinnan nousuun, jotta harrastaminen on mahdollista kaikille.
Koronarajoitusten todelliset talousvaikutukset voivat näkyä toden teolla vasta syksyllä. Monilla järjestöillä varainhankinnan kivijalkoja ovat lisenssimyynti, kilpailu- ja koulutustoiminnan tuotot sekä tapahtumatuotot. Huolta on siitä, voidaanko kilpailutoiminta aloittaa ja isoja yleisötapahtumia järjestää sekä palaavatko harrastajat lajin pariin.
Merkittävä osa rahoitusta ovat valtionavustukset, jotka voivat vähentyä rahapelituottojen vähenemisen myötä. Talouteen voi vaikuttaa yleisen taloustilanteen heikkeneminen, joka vähentää yritysten panostuksia kumppanuuksiin ja heikentää kotitalouksien maksukykyä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]