Kunnat ovat usein myös laajentaneet omin päätöksin jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa ja saatavuutta.
Valtioneuvoston julkaiseman selvityksen perusteella voidaan olettaa, että kunnilla on uudistuksen jälkeen varsin suuri teoreettinen taloudellinen sopeutusvara.
Uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu myös sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine, mikä helpottaa kuntien rahoitustarpeen ennakointia.
Selvitystyön tavoitteena oli arvioida maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa kuntiin jäävää 13-14 miljardin euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmasta.
Selvityksessä arvioitiin kuntien palveluiden yksikkökustannusten määrällisiä eroja sekä sitä, mistä yksikkökustannusten erot syntyvät. Selvityksen perusteella kuntiin jäävien palveluiden yksikkökustannuksissa on suuria eroja.
Jos tavoitekustannukseksi asetetaan järjestyksessä sadanneksi pienimmillä yksikkökustannuksilla kunnissa toteutetut palvelut, on kuntien yhteenlaskettu teoreettinen sopeutusvara lähes 3 miljardia euroa eli 548 euroa asukasta kohti.
Valtioneuvoston kanslian mukaan selvitystyön yhtenä tavoitteena oli myös saada käsitys siitä, kuinka paljon kunnat laajentavat jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa yli lakisääteisen vähimmäistason ja kuinka ne aikovat jatkossa kasvattaa tai supistaa tehtävien resursointia.
Selvityksen mukaan koko maan tasolla laajennusten kustannus on nykyisin yli 600 miljoonaa euroa (112 euroa/asukas). Kunnat arvioivat laajentavan joidenkin tehtävien resurssointia myös uudistuksen jälkeen.
Kun tarkastellaan lueteltuja sopeutusmahdollisuuksia, voidaan olettaa, että kunnilla on uudistuksen jälkeen – toki myös ennen uudistusta – suuri teoreettinen sopeutusvara.
– Tämän varan käyttäminen kaventanee palveluiden laajuutta, mutta ei välttämättä laatua. Palveluita sopeuttava kunta pystyy helpommin rahoittamaan palvelunsa veroprosenttia kasvattamatta. Toisaalta kokemusperäisesti voidaan sanoa, että edullisenkin yksikkökustannuksen kunnassa palvelun järjestämistä voidaan tehostaa, selvityksessä todetaan.
Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu joka tapauksessa sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine ja kuntien rahoitustarpeen ennakointi helpottuu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys tehtiin kunnille kohdennetulla kyselyllä.