[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”kuntatalous” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kuntien talous heikkenee, ja tärkein keino korjata tilanne on se, että vähennetään kuntien tehtäviä. Näin toteavat Nykypäivän lukijat kyselyssä.
Enemmistö lehden lukijoista arvioi, että heidän kotikuntansa tilanne on tänä vuonna keskinkertainen. Näin toteaa 49 prosenttia vastaajista; he antoivat arvosanan 3 tai 4, kun kyselyssä annettiin asteikko välille 1–6.
36 prosenttia katsoo, että tilanne on huono tai hyvin huono. Hyvänä tilannetta pitää 14 prosenttia.
Selvä enemmistö katsoo, että tilanne kehittyy huonompaan suuntaan. Synkimmän vaihtoehdon 1 antoi 12 prosenttia vastaajista ja toiseksi synkimmän vaihtoehdon 2 valitsi 35 prosenttia.
Taloustilanne paranee vähän, katsoo 18 prosenttia vastaajista, ja tilanne paranee selvästi, arvioi 4 prosenttia.
Nykypäivä toteutti sähköpostikyselyn lukijoilleen 2.–4.10. Siihen saatiin 324 vastausta.
Suosituin keino kuntien taloustilanteen korjaamiseksi on vastaajien mielestä se, että kuntien tehtäviä karsitaan. Näin ajattelee hieman alle kaksi kolmasosaa (62 prosenttia) vastaajista.
Runsas kolmasosa (37 prosenttia) arvioi, että kuntien palveluja tulisi leikata. Valtionosuuksien kasvattamista kaipaa neljäsosa. Harvempi kuin joka kymmenes korottaisi kuntaveroa.
Kuntien tehtävien rajaus kuuluu julkisten keskustelujen kestoaiheisiin. Suomen vaurastuessa tehtäviä on lisätty koko ajan, ja esimerkiksi 1970-luvulta lähtien ne ovat viisinkertaistuneet. Kunnilla on nyt yli 500 tehtävää, joihin liittyy yli tuhat velvoitetta, valtioneuvosto on laskenut.
Viime vuosina moni ainakin perinteisen puoluekartan oikealla laidalla on alkanut ajatella, että tehtäviä on kasautunut liikaa resursseihin nähden. Ajattelun voisi tiivistää toteamukseen, että hyviä asioitahan ne ovat joita kunta tekee, mutta joskus pitää valita, mihin rahat käytetään.
Tehtävien vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka yritetty on. Kestävyysvaje eli tulojen jääminen jälkeen menoista on tunnettu jo pitkään, ja viime vuosikymmenellä kokoomusjohtoinen sinipunahallitus teettikin kuntien tehtävistä selvityksen.
Selvityksen loppuraportissa tyydyttiin toteamaan, että vaikka kuntien tehtäviä rahankäytön kannalta pitäisikin leikata, se ei käy helposti.
– Lakisääteiseksi kerran määritellyn tehtävän poistaminen on todettu hyvin vaikeaksi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html css=”.vc_custom_1603280281867{margin-top: 20px !important;}”]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjJlM2QyZDBiNy01MTYxLTRlMjktODQ3YS00NDQzYWM1OTgxNzklMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrdW50YWt1dWx1bWlzZXRfMSUyMiUzRSUzQyUyRmRpdiUzRSUzQ3NjcmlwdCUzRSUyMWZ1bmN0aW9uJTI4ZSUyQ2klMkNuJTJDcyUyOSU3QnZhciUyMHQlM0QlMjJJbmZvZ3JhbUVtYmVkcyUyMiUyQ2QlM0RlLmdldEVsZW1lbnRzQnlUYWdOYW1lJTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTVCMCU1RCUzQmlmJTI4d2luZG93JTVCdCU1RCUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQuaW5pdGlhbGl6ZWQlMjl3aW5kb3clNUJ0JTVELnByb2Nlc3MlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJ0JTVELnByb2Nlc3MlMjglMjklM0JlbHNlJTIwaWYlMjglMjFlLmdldEVsZW1lbnRCeUlkJTI4biUyOSUyOSU3QnZhciUyMG8lM0RlLmNyZWF0ZUVsZW1lbnQlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklM0JvLmFzeW5jJTNEMSUyQ28uaWQlM0RuJTJDby5zcmMlM0QlMjJodHRwcyUzQSUyRiUyRmUuaW5mb2dyYW0uY29tJTJGanMlMkZkaXN0JTJGZW1iZWQtbG9hZGVyLW1pbi5qcyUyMiUyQ2QucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhvJTJDZCUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTI5JTNCJTNDJTJGc2NyaXB0JTNF[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1603282301589{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351545″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351544″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351543″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Nykypäivän kyselyssä kokoomuslaiset löysivät useita säästökohteita. Osa niistä tarkoittaisi tehtävien leikkaamista, osa nykyisten palveluiden karsimista. Vastauksia on kerätty alle.
Monet kiinnittivät huomiota kuntien henkilökuntaan. Palkkalistoilla on liikaa väkeä, he ajattelevat. Kysymyksessä pyydettiin nimeämään ainakin yksi konkreettinen säästökohde. Nykypäivä julkaisee osan vastauksista. Niissä lukijat ovat ottaneet kantaa oman kuntansa tilanteeseen ja korjaustoimiin.
”Suurin menoerä on kuntien henkilöstö. Työntekijöiden todellinen tarve pitäisi kartoittaa, ja katsoa mitä voidaan tehdä. Uusia rekrytointeja pitää miettiä tarkkaan.”
”Henkilöstön määrä on huomattavan ylisuuri verrattuna kantokykyyn ja verrokkikuntiin.”
”Henkilökuntaa on liikaa. Teknisen osaston henkilövähennykset ja tehokkuus ja lentoliikenne.”
”Organisaation läpikäynti hallinnon ja kaiken muun kuin suorittavan opetus-, terveys-, ja sosiaalitoimen osalta. Kaiken tyhjänpäiväisen, lisäarvoa tuottamattoman toiminnan leikkaaminen pois ja henkilöstön määrän vähentäminen. Normaali kunnon saneeraus hallintoon. Sen lisäksi päätöksentekokykyä nykyisen vetkuttelun sijaan, esimerkkinä vaikkapa kymmenkunta vuotta tyhjänä seissyt ja sellaisenaan paljon maksanut vanhan kaupungintalon ylläpito: ei vaan osata päättää, mutta tuhlataan.”
”Turhien toimien vähentäminen. Liikaa ylintä johtoa olemassa, vähemmälläkin pärjää.”
”Kunnan hallinto, jossa on varmasti nollahommia (kaikenlaista ohjaajaa ja johtajaa jne.). Myös teknisen puolen töitä voisi keskittää oleelliseen eikä rakennella esim. koirapuistoja tai vastaavaa.”
”Tehokkuutta terveydenhuoltoon, hallinnosta pois ylilääkäreiden, ylilääkäreitä, johtajia, (mm. ikäihmisiä kohdellaan välillä erittäin ala-arvoisesti negatiivisesti, rahat kuulema on loppu terveydenhuollosta). Perusterveydenhuolto on todella osaamatonta, huonoa johtajuutta. Pitäisi päästä heti vastaanotolle oirehtiessa.
”Kaupungin muita toimintoja myös henkilöstöä, päällekkäisyyttä karsittava, tehostettava. Maahanmuutto laitettava ”kuriin”, hädässä olevat pikkulapset, lapset, äidit huomioitava, (julkisuudessa näytetään, kuinka paljon on miehiä ns. siirtolaisia), mutta asia pitää saada kuntoon lähtömaissa.”
”Kunnan työntekijämäärä on kunnan kokoon verrattuna suhteettoman suuri. Herää kysymys, onko kaikki ”työpaikat” tarpeellisia. Sdp:llä on värisuora, kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. Kaupungin työntekijöitä ei ole aikomus irtisanoa eikä lomauttaa. Mitään järkeviä tilanteen korjaamiseksi ei ole esitetty. Veroäyrin nosto on ilmeisen varma. Kaupunki ei ole kovinkaan yrittäjäystävällinen ja on taantunut vähitellen vasemmiston puuhastellessa toisarvoisten asioiden kanssa.”
”Kuntaliitosten myötä tulleiden ylimääräisten työntekijöiden karsiminen, viiden vuoden muutosturva on mennyt jo ajat sitten umpeen.”
”Tuottavuuden nousun esteenä liian paljon kunnan henkilöstöä. Kaikki suojelevat omia asemiaan. Virkamiesten tekemät järkevät ehdotukset äänestetään kumoon. Osaajille ei anneta sitä arvoa, joka heille kuuluisi. Eri töiden arvottaminen olisi tärkeä, jotta henkilöstöä olisi oikea määrä kuhunkin tehtävään. Töiden vaihtelu eri vuoden aikoina vaatii moniosaajia.”
”Kouluverkon tarkastelu ja koulukuljetusten optimointi, kunnallisten kuljetustarpeiden yhdistäminen ja optimointi; logistiikassa on aina varaa kehittää. Digipalveluiden lisääminen perusterveydenhoidossa, nopeutta ja parantaa palvelua, ennalta ehkäisevää terveyden hoitoa ja vähentää matkustamista.”
”Uusia kouluja rakennetaan, vaikka voisi korjata vanhoja. Sisäilmaongelmat ovat itse aiheutettuja, tulisi palkata ammattilaisia huolehtimaan ilmanvaihdosta ja rakennustarkastuksesta.
”Opettajat voisivat loma-aikana tehdä töitä päiväkodeissa ja vanhusten hoivakodeissa, nyt heillä on liikaa lomaa. Liikuntapalveluihin on panostettu järkyttäviä summia, uusia halleja rakennetaan maaseututaajamiin ja uutta uimahallia vaaditaan. Liikunta onnistuu kesät ja talvet ilman kalliita sisätiloja myös ulkona.
”Palveluverkko, lapsimäärän vähentyessä myös koulujen lukumäärää on syytä pienentää.”[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html css=”.vc_custom_1603280422829{margin-top: 20px !important;}”]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIwMGM2NTE3My02ZGMxLTQxZmMtODYzOS05NGM5ZmQxZWM2NDQlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrdW50YWt1dWx1bWlzZXRfMiUyMiUzRSUzQyUyRmRpdiUzRSUzQ3NjcmlwdCUzRSUyMWZ1bmN0aW9uJTI4ZSUyQ2klMkNuJTJDcyUyOSU3QnZhciUyMHQlM0QlMjJJbmZvZ3JhbUVtYmVkcyUyMiUyQ2QlM0RlLmdldEVsZW1lbnRzQnlUYWdOYW1lJTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTVCMCU1RCUzQmlmJTI4d2luZG93JTVCdCU1RCUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQuaW5pdGlhbGl6ZWQlMjl3aW5kb3clNUJ0JTVELnByb2Nlc3MlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJ0JTVELnByb2Nlc3MlMjglMjklM0JlbHNlJTIwaWYlMjglMjFlLmdldEVsZW1lbnRCeUlkJTI4biUyOSUyOSU3QnZhciUyMG8lM0RlLmNyZWF0ZUVsZW1lbnQlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklM0JvLmFzeW5jJTNEMSUyQ28uaWQlM0RuJTJDby5zcmMlM0QlMjJodHRwcyUzQSUyRiUyRmUuaW5mb2dyYW0uY29tJTJGanMlMkZkaXN0JTJGZW1iZWQtbG9hZGVyLW1pbi5qcyUyMiUyQ2QucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhvJTJDZCUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTI5JTNCJTNDJTJGc2NyaXB0JTNF[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1603282301589{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351542″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351541″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351540″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Osa vastaajista katsoo, että kunta käyttää rahaa hankkeisiin, jotka eivät kunnalle kuulu tai joiden hyöty jää kyseenalaiseksi. Tähän listaan mahtuvat muun muassa metro ja kaupunkiraitiotie, jotka pääkaupunkiseudulla ovat vuosien mittaisia suurhankkeita.
”Kaupunkipyörät ja järjestöjen avustukset eivät kuulu kunnan tehtäviin. Soten valinnanvapaus: tuottaa merkittäviä toiminnallisia etuja ja myös säästöjä.”
”Rakentaminen, aivan turhia uusia liikennejärjestelyjä pyöräilyn edistämisen nimissä. Ylipäätään uutta ei pitäisi rakentaa niin pitkään kun vanha on vielä toimivaa.”
”Jääkiekkoareenaa ei pidä rakentaa, jätevesipuhdistamo ensin ja Eksoten maksut.”
”Erilaisten vapaa-aikaan liittyvien projektien lykkäys tai peruminen. Eivät ole välttämättömiä ja niistä voidaan säästää huomattavia summia. Kyseessä on toinen jäähalli 10 000 asukkaan kaupunkiin.”
”Liikenneinvestoinnit. Ovat kyseenalaisten ympäristösyiden perusteella toteutettavia ja palvelevat vain rajallista kuntalaisten joukkoa sekä aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia vähintäänkin väärän ajoituksen ohella.”
”Rakennusinvestoinneissa vaadittava tarkka suunnittelu ja valvonta sekä etukäteissuunnittelu. Kiire on aina tullut kalliiksi veronmaksajille.”
”Luulen, että hallinnon sekä eri virastojen toimia voisi tehostaa niin johdossa kuin työntekijäportaassakin. Covid-19 on tuonut valtavasti uusia menoja, myös kuntatasolla. Nyt pitäisi kovin tarkkaan miettiä, mitkä rakennushankkeet (kuten museot ja vastaavat) voi toteuttaa nyt vaiko siirtää tulevaan.”
”Asumistukien vähentäminen, tällä hetkellä Helsingin vuokrahinnat pilvissä, jos alhaisempi tuki, niin myös hinnat lähtevät alenemaan. Nyt kaikki maksetut tuet menevät vuokranantajille ja asukkaan ei käytännössä tarvitse maksaa mitään.”
”Metron rakentamisesta vastuussa olevat käräjille ja vahingonkorvausvastuuseen. Metro maksoi yli miljardin enemmän kun valtuustolle kerrottiin. Jos valittaminen maksaisi vaikka yli 100 euroa, ei valituksia tulisi kuten nyt kun kuka vain voi valittaa mistä vain. Kaupunki pääsisi rakentamaan uutta ja saisi lisää verotuloja.”
”Ei ole viisasten kiveä, mutta idioottimaiset investoinnit, kuten miljoona euroa urheilukeskuksen juoksurataan, johonkin kerran kymmenessä vuodessa kisoihin. Aikana, jolloin joka ainut euro olisi käytettävä järkevästi.”
”Erityisen kummallista on siirtyminen yrittäjien tontille ja investoiminen alueille johon yritysrahoittajatkaan eivät investoisi ja jotka toiminnat eivät ole kaupungin asukkaille mitenkään välttämättömiä tai edistä kaupungin etua asukkaiden lähtökohdista vaan ja ainoastaan kuntapäättäjien omanmielistä imagoaan.”
Kuntien rakennemuutoksen seurauksena kunnissa jää tarpeettomaksi vanhoja rakennuksia. Alaskirjaukset heikentävät kunnan tasetta, mutta uutta käyttötarkoitusta on usein vaikea keksiä.
Kokoomuslaiset katsovat, että kiinteistömassaa voisi käyttää tehokkaammin.
”Käyttökieltoon asetettuja kiinteistöjä pitäisi myydä, tontin hinnalla esimerkiksi, jolloin rakennuksen purku tai kunnostus jäisi ostajalle ja kiinteistöstä aiheutuvat kulut saataisiin kuriin. Toimintoja tulisi yhdistää, jotta kiinteistöjen käyttöaste saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Esimerkiksi koulujen tiloja voitaisiin käyttää eri seurojen (liikuntaseurat, lukupiirit) ja opistojen (työväenopisto, musiikkiopisto, iltakoulu) toimintaan iltaisin.”
”Rakentamisen tulee olla hallittua ja suunnitelmallista, nyt vauhti tuntuu olevan liiankin nopea. Muutoksen kustannukset on katettava velkarahalla ja korkojen noustessa ongelmat alkavat kasaantua. Hallittu ja järkevä kasvu perustuu talouden tasapainotukseen, ei velkarahoitteiseen kasvojen kohotukseen.
”Liikennemerkkejä ei kannata vaihtaa sukupuolineutraaleihin.”[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html css=”.vc_custom_1603280446989{margin-top: 20px !important;}”]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIxNTY5NzNkZC1hNjg3LTQyMzgtOTE3ZS03NDYwYTQxMzY5NjYlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrdW50YWt1dWx1bWlzZXRfMyUyMiUzRSUzQyUyRmRpdiUzRSUzQ3NjcmlwdCUzRSUyMWZ1bmN0aW9uJTI4ZSUyQ2klMkNuJTJDcyUyOSU3QnZhciUyMHQlM0QlMjJJbmZvZ3JhbUVtYmVkcyUyMiUyQ2QlM0RlLmdldEVsZW1lbnRzQnlUYWdOYW1lJTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTVCMCU1RCUzQmlmJTI4d2luZG93JTVCdCU1RCUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQuaW5pdGlhbGl6ZWQlMjl3aW5kb3clNUJ0JTVELnByb2Nlc3MlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJ0JTVELnByb2Nlc3MlMjglMjklM0JlbHNlJTIwaWYlMjglMjFlLmdldEVsZW1lbnRCeUlkJTI4biUyOSUyOSU3QnZhciUyMG8lM0RlLmNyZWF0ZUVsZW1lbnQlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklM0JvLmFzeW5jJTNEMSUyQ28uaWQlM0RuJTJDby5zcmMlM0QlMjJodHRwcyUzQSUyRiUyRmUuaW5mb2dyYW0uY29tJTJGanMlMkZkaXN0JTJGZW1iZWQtbG9hZGVyLW1pbi5qcyUyMiUyQ2QucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhvJTJDZCUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTI5JTNCJTNDJTJGc2NyaXB0JTNF[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1603282301589{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351539″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”351538″ img_size=”large” alignment=”center” css_animation=”slideInUp”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Toki niitäkin löytyy, joiden mielestä säästämiseen ei ole tarvetta, tosin he jäävät vähemmistöön.
”Kuntien tulot muodostuvat veroista ja valtionosuuksista, verot kertyvät elinvoimaisuudesta niin kansalaisten että yritysten kyvystä tuottaa verotettavia tuloja. Nykytilanteessa jossa osa kuntalaisista ja yrityksistä on menettänyt osan tuloistaan, loogisin säästökohde on hallinnon palkoissa ja hankinnoissa. Tämä on samalla kaksiteräinen miekka, koska ilman toimivaa hallintoa tai julkisia hankintoja ei synny päätöksiä tai verokertymää. Säästämisen sijaan ehdotan että investointikykyä lisätään, esimerkiksi lyhennetään korjausvelkaa ja korjataan korjausta kaipaavia julkisia kohteita.”
Hallituksen sote-esitys ei kerää suosiota vastaajien keskuudessa.
”Ei sote–maakunta-mallia Suomeen, joka vaarantaa tosiasiassa terveyspalvelut suurissa kaupungeissa. Ennakoiva säästökohde siis.”
”Uudet toimintatavat, maakuntahallinto on syytä jättää toteutumatta, kuntien yhteistoimintaa lisättävä vahvasti tavoitteena kohti työssäkäyntialueittaiset kunnat.”
”Terveyspalveluiden järjestäminen jollakin muulla tavalla kuin nykyisessä peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä kannattaisi selvitellä – nykyisessä systeemissä kustannukset karanneet ja tälläkin hetkellä alijäämää katettavana.”
”Kuntien tulee panostaa perusterveydenhuoltoon jotta lähetteet erikoissairaanhoitoon saadaan vähennettyä. On turha hoitaa henkilöitä erikoissairaanhoidossa, jos sama hoito voidaan antaa halvemmalla perusterveydenhoidossa.”
Kuntaliitto laski vuosi sitten, että hallitusohjelman toteuttaminen maksaa kunnille noin 700 miljoonaa euroa. Hyvä uutinen oli, että valtio myös kasvatti valtionosuuksia melkein miljardi euroa.
Kuntaliiton mielestä edes miljardi ei riitä kaikkien menojen kattamiseen.
– Kuntataloudessa on toinen miljardin euron tasapainottamisurakka, jolla vastataan ikäsidonnaisten menojen ja investointien kasvuun.
Esimerkiksi vanhusten hoivan hoitajamitoitus, hoitotakuun kiristäminen ja tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen maksaisivat kunnille 450 miljoonaa euroa, Kuntaliitto laskee. Oppivelvollisuusiän korottamiseen menee 200 miljoonaa euroa. Hallituksen laskuissa summat ovat selvästi pienempiä.
Lukijat ottavat kantaa valtion rooliin.
”Turhat avustukset pois. Ihan hölmöä on ilmainen jatko-opiskelu, ilmaiset kirjat. Itse ne on maksettu tähänkin asti. Todella varattomat voi hakea apua tarvittaessa.”
”Isoin ongelma tällä hetkellä on se, että valtiolta tulee jatkuvasti uusia tehtäviä ja sääntelyn kautta lakisääteisten palvelujen vaatimukset nousevat. Valtionosuuksia ei kuitenkaan kasvateta läheskään vastaavasti eivätkä ne kohdennu oikeudenmukaisesti. Käytännössä tällöin on leikattava muista elintärkeistä ”vapaaehtoisista” palveluista: ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, sivistystyö, hyvinvoinnin edistäminen.”
”Helsinkiläisten verotulojen jakaminen tulonsiirtoina ympäri maakuntia pitäisi valtion aluepolitiikassa saada kohtuulliseksi ja muidenkin suurten kaupunkien kuppaaminen etenkin keskustan toimesta pitäisi saada loppumaan. Kaupungistuminen ei ole tykkäämiskysymys.”
Perinteinen keino julkistalouden rahatilanteen parantamiseksi on korottaa veroja. Sen teho jää kuitenkin monessa kunnassa kyseenalaiseksi.
Kuntaverotuksesta tehtävät vähennykset tekevät verosta progressiivisen, mistä seuraa, että isokin veronkiristys tuo lisätuloja kunnalle vain vähän. Samalla kunnan vetovoima asuinpaikkana heikkenee.
Kokoomuslaiset lukijat pohtivat asiaa kyselyssä.
”Maltillinen veronkorotus voi olla perusteltu, mutta ei 0,75 prosenttiyksikköä kerralla. Kuntaliitoksen synergioitakaan on tuskin tarkalla kammalla uskallettu hyödyntää.”
”(Talous paranee) tehtävien turhia rönsyjä karsimalla ja rakenteita tehostamalla. Hankkimalla kuntaan lisää taloudellista toimintaa ja sitä kautta verotuloja, mikä ei ole mahdollista vain kaavamaisesti veroprosentteja (tulo- ja kiinteistövero) nostamalla.”
”Keskustan kehittämisessä jarru päälle, kunnes talous on paremmassa kunnossa ja veroastetta on mahdollista laskea.”
”No kyllähän Helsinki on pieniin ja ketteriin kuntiin verrattuna tehoton kaikessa palveluntuotannossaan. Ehkä sen voisi siis jakaa vaikka kymmeneen pienempään yksikköön.”
”Kun valtuustolla ei olisi oikeutta ottaa velkaa, joutuisivat elämään kuten Lohtajan mies: emme osta sitä mitä tarvitsemme, vaan ostamme vain sen mitä ilman emme tule toimeen.”
”Juustohöylä ei auta. Henkilökulut on suurin menoerä. Joko sieltä tai pitkin hampain veroäyrin korotus. Tai sekä että.”
”Kunnan väkiluku oli pitkään nousussa. Tilanne on muuttunut. Tilaa on. Suurimman taajaman osalta leikkaus kohdistui koulutoimeen. Lapsiperheitä vaikea houkutella, kun ala-aste lakkautettiin. Kunnassa on vireillä matkailua palveleva EU-tason hanke. Toivottavasti se myös toteutuu.”
”Kaksi tapaa tehdä kunnalle taloudellinen tila helpommaksi: tuloja lisää tai menoja vähemmäksi. Lisää tuloja siitä, että ihmisiä saadaan töihin, yrittäjyyttä helpotettava (tiloja, starttirahoja myös suomalaisille), kiinteistönomistajille vero tyhjistä tiloista, tyhjät tontit rakentamiseen heti, kunnallinen kotitalousvähennys Helsinkiin. Menoja saadaan pienemmiksi sillä, että kunta ulkoistaa vähemmän tärkeitä tekemisiään, joita kaikissa kunnan yksiköissä on.”[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]