Vuonna 2000 kunnilla oli noin 400 tehtävää. Nyt niitä on 535. Samassa ajassa kuntien toimintamenot ovat lähes tuplaantuneet.
Tampereella kaupungin menot kasvoivat viime vuonna noin 6 prosenttia, mutta tulot vain 3 prosenttia.
– Tämä on aivan kestämätön kehitys. Hyvin paljon on sellaista menojen kasvua, mihin emme itse pysty vaikuttamaan, kertoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Viimeisimpinä suurina kokonaisuuksina menoja ovat lisänneet miljoonilla vammaispalvelulaki ja ensihoitoasetus.
– Ensihoitoasetus toi Tampereen kaupungille neljä miljoonaa euroa lisää vuositason menoja eikä parantanut palvelutasoa kaupungissa yhtään, Ikonen kertoo.
Hän on jäsen kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) asettamassa kuntien tehtäviä arvioivassa työryhmässä. Aiemmassa tehtävässä valtiosihteerinä ollessaan hän toimi myös työryhmän puheenjohtajana.
Ikosen mukaan työryhmän työssä on olennaista, että kiinnitetään huomiota kuntien ohjaukseen. Tehtävien määrän sijaan keskeisempää on pohtia tehtäviin sisältyviä lähes 1 000 velvoitetta. Lisäksi erilaiset valvovat viranomaiset, kuten Valvira, antavat itsenäisesti lainsäädännön päälle vielä ohjeistuksia.
Esimerkki Tampereelta
Ikonen kertoo esimerkin Tampereelta. Valvova viranomainen on todennut, että eräällä kaupungin organisaatioon kuulumattomalla palvelutuottajalla on yhden neliön liian pienet huoneet. Kuitenkin palvelun tuottaminen on onnistunut hyvin. Nyt viranomainen sanoo, että yksiköstä pitää sulkea useita huoneita. Ikonen pohtii, voisiko tällaisissa tapauksissa viranomainen käyttää harkintaa.
– Pitääkö säädellä tarkkaan tekemisen tapaa vai voisiko siirtyä sellaiseen, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota lopputulokseen, ja jätettäisiin tilaa uusille toimintamalleille, Ikonen kysyy.
Esimerkkinä Ikonen mainitsee subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tampereella on Ikosen mukaan kehitetty avoimen varhaiskasvatuksen mallia, jota tarjotaan vaihtoehtona perheille, joissa toinen vanhemmista on kotona. Kunnalle malli on kustannustehokkaampi.
Ikosen mielestä kyse on valtionhallinnon luottamuksesta kuntiin. Jotta kunnalle voisi antaa enemmän tilaa ja mahdollisuuksia päättää itse siitä, miten palvelut järjestetään, kunnissa pitää olla riittävästi osaamista.
– Usein lähdetään siitä, että pienessä kunnassa ei välttämättä ole osaamista. Kontrollin tarve tulee siitä, ettei luoteta.
Kuntien tehtävien arviointi nivoutuu siksi yhteen koko kuntauudistuksen kanssa. Kun kunnista tulee riittävän isoja, vastuuta isommista ja pienemmistä asioista voi siirtää lainsäädännön sijaan kunnille. Työryhmällä on aikaa 30. toukokuuta 2014 saakka kehittää ehdotuksia kuntien tehtäväkentän uudelleenarvioimiseksi.
– Kyllä tällä iso taloudellinen merkitys on, jos siinä onnistutaan, Ikonen sanoo.
Hallitus korosti haluaan karsia kuntien tehtäviä huhtikuun kehysriihessä. Hallitus päätti toteuttaa vuosina 2014–2017 toimintaohjelman, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita.
Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla.