Kunnat eri puolilla Suomea ovat kohdanneet ikävän yllätyksen: verotuloja on kertynyt kuluvan vuoden aikana jopa 600 miljoonaa euroa odotettua vähemmän.
Verovajeen ja muiden budjettipaineiden seurauksena jopa sata kuntaa on näillä näkymin tekemässä negatiivisen tuloksen tilinpäätöksessään.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan kriisin taustalla on erityisesti verokorttiuudistus, joka perustui verottajan asetuksella tekemään muutokseen. Sen vaikutusarviot epäonnistuivat täysin.
– Kun asetusluonnos tehtiin, niin verottaja arvioi, ettei tällä olisi mitään taloudellisia vaikutuksia. Siitä ei pyydetty edes lausuntoja, sillä asiaa pidettiin teknisenä muutoksena. Tämä on tullut täysin yllätyksenä, Karhunen sanoo Verkkouutisille.
Aikaisemmin jokaisella suomalaisella oli kuukausikohtainen lisätuloveroprosentti, nyt vain yksi koko vuoden osalta. Tulojen ylittyessä tilanne tarkastetaan vasta joulukuussa varsinaisessa työpaikassa tai lopullisessa verotuksessa.
Jos muutoksia ei ole itse tehnyt, on veroja voinut kertyä liian vähän. Kunnille tilanne selvisi vasta elokuussa.
– Asia yllätti myös valtiovarainministeriön. Eli edes ministeriö ei ollut tällaiseen varautunut, Karhunen jatkaa.
Sadoilla miljoonilla euroilla uusia velvoitteita
Vaikka verotulot tasautuvat vuonna 2020, on kuntatalouden yllä muita synkkiä pilviä. Edellisten hallitusten aikana kuntien valtionosuuksiin on tehty yhteensä noin kahden miljardin euron leikkaukset. Osa niistä palautuu kunnille ensi vuoden puolella.
– Onhan leikkausten pakko näkyä jossain, eikä tämänkään pitäisi tulla yllätyksenä valtiovarainministeriölle. Tilanne on ollut näkyvissä ja olemme siitä varoittaneet, Minna Karhunen toteaa.
Hänen mukaansa 53 kuntaa joutuu korottamaan vuonna 2020 veroprosenttiaan nousevien kustannusten vuoksi. Paineita aiheutuu väestön ikääntymisestä ja sote-menoista.
Moni kunta odotti sote-uudistuksen valmistumista ja lykkäsi pakollisia kustannuksia mahdollisimman pitkälle.
– Nyt ne on pakko maksaa, kun uudistus kaatui. Valtava patoutunut tarve on purkautumassa tämän ja ensi vuoden aikana. Samalla väestö vanhenee ja ikääntymisen kustannukset alkavat näkyä.
– Kustannukset nousevat ja tulot pienenevät, Karhunen kiteyttää.
Myös Antti Rinteen (sd.) hallituksen suunnitelmat aiheuttavat hermostusta kuntakentällä. Uusia velvoitteita on tulossa jopa sadoilla miljoonilla euroilla.
Kuntaliitto ei ole toistaiseksi päässyt hallituksen kanssa yhteisymmärrykseen lisämenojen lopullisesta hintalapusta.
– Vaikka sanotaan, että nämä kompensoidaan kunnille sataprosenttisesti, eivät valtion rahat riitä loputtomiin. Tällä hallituskaudella on tulossa kahden miljardin euron vaje kuntiin. Valtion ei pitäisi miettiä uusia etuusohjelmia vaan sitä, mihin rahat oikeasti riittävät, Minna Karhunen sanoo.