Lailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Myös sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun.
Kuntien ja kuntayhtymien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettu laeilla maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana.
Niin sanottu rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistussopimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2020 jälkeen. Irtisanomisehto on kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista.
Lisäksi laki rajoittaa rakennusten pitkäaikaisia käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.
Paras-laki puolestaan velvoittaa kunnat järjestämään sote-palvelut riittävällä, vähintään noin 20[nbsp]000 asukkaan väestöpohjalla. Tätä velvoitetta on jatkettu lailla, jonka tarkoituksena on estää yhteistoiminta-alueiden purkaminen.