Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle torstaina. Lain ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.
Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi rajoitettaisiin pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lakiesityksen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti.
– Tulevien maakuntien on voitava järjestää yhdenvertaiset palvelut ja tarkoituksenmukainen palveluverkko mahdollisimman kustannusvaikuttavasti. Tämä ei ole mahdollista, jos maakunta sidotaan pitkäksi aikaa kunnan aiemmin tekemän sopimuksen velvoitteisiin tai rakennushankkeisiin, ministeriö toteaa.
Väliaikaisen lain aikana laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin olisi sisällytettävä irtisanomisehto. Ehdon mukaan tulevalla palvelujen järjestäjällä eli maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Ehdotettu sääntely ei rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia niin kauan kuin ne vastaavat palvelujen järjestämisestä. Sopimuksen mukainen toiminta voisi myös jatkua, jos tuleva maakunta katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.
Irtisanomisehto olisi sisällytettävä sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo sopimuskauden aikana ylittäisi 50 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, ja joiden sopimuskausi on vähintään viisi vuotta.
Myös suuria rakennusinvestointeja rajoitetaan
Lain voimassaolon aikana rajoitettaisiin myös suuria rakennusinvestointeja. Kokonaisarvoltaan enintään viiden miljoonan euron investoinnit eivät olisi investointikiellon piirissä. Ehdotetut säännökset mahdollistavat myös vuosihuoltoon liittyvät korjausinvestoinnit ja valvontaviranomaisten tarkastusten perusteella välttämättömät rakennusinvestoinnit.
Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvalla suuretkin investoinnit olisivat mahdollisia, jos ne olisivat perusteltuja sote-uudistuksen tavoitteiden ja koko maakunnan näkökulmasta.
Sote-uudistuksen valmistelun aikana eräät kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet ratkaisuja, joiden taustalla on pyrkimys pitää muuttumattomina oman kunnan nykyiset sote-palvelut tai kasvattaa oman kunnan palveluihin sidottuja voimavaroja.
– Tällaisia toimia ovat suuret kiinteistöinvestoinnit ja ns. kokonaisulkoistukset, joissa palvelut ostetaan yksityiseltä toimijalta pitkäaikaisella sopimuksella, ministeriö sanoo.