Huoli koskee erityisesti työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja seniorikansalaisia. Kunnat vähensivät viime vuonna päihdepalvelujen ostoa, kun samaan aikaan asiakkaiden ongelmat ovat yhä vaativampia.
Vuoden 2013 päihdetilanteessa myönteistä oli nuorten humalajuomisen väheneminen. Huolta herättivät kuitenkin kasvava kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet sekä alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö.
A-klinikkasäätiön kaikissa toimintayksiköissä kohdattiin viime vuonna kaikkiaan 27 600 päihdeongelmaista tai heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi 21 400. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi 276 000, jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia.
A-klinikoilla asiakkaita oli 10 600, heistä kolmasosa uusia asiakkaita. Lähes 60 prosenttia hakeutui hoitoon oma-aloitteisesti ja kaksi kolmasosaa ilmoitti hoitoon tulon syyksi alkoholinkäytön. Asiakkaista noin neljännes oli työssäkäyviä.
Useita eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön asiakaskunnassa kasvoi. He tarvitsevat monenlaista apua ja paljon työntekijöiden aikaa.
A-klinikkasäätiö tavoittaa kaksi viidestä erityispalveluita käyttävästä päihdeasiakkaasta. Yhteistyötä tehdään yli sadan kunnan kanssa. Kiristyneen kuntatalouden säästöpaineet johtivat palvelujen ostamisen vähenemiseen viime vuoden aikana, mikä vaikeuttaa säätiön asemaa hoidon tarjoajana.
– Asetelmat, joissa A-klinikkasäätiö sitoutuu ylläpitämään tietyn palveluvalikon, mutta kunta ei sitä käytä, täytyisi saada tasapainotettua niin, että taloudelliset vastuut jakaantuisivat kummallekin osapuolelle, toteaa A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja, THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.