Kuntien kulttuurin peruspalvelujen arviointi 2015 osoittaa, että kuntien toimintamallit lasten kulttuuriharrastustoiminnan järjestämiseksi iltapäivisin ovat kirjavia, kerrotaan Aluehallintovirastosta. Lisäksi lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksissa kulttuuritarjontaan on parantamisen varaa.
Peruspalvelujen arvioinnin mukaan enemmistöllä kunnista on käytössään järjestelmä lasten ja nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan ole aina riittävän laajoja tai monipuolisia.
Valtaosassa kunnista koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille toimintaa iltapäivisin. Toimintamallit olivat kuitenkin kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.
Arvioinnin mukaan taidetta ja kulttuuria hyödyntävien hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee kunnittain. Noin joka kolmannessa vastaajakunnassa on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten, ja vain joka viidennessä kunnassa käytännöt olivat vakiintuneita.
Digitaalista teknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen kuten etäyhteyksien tarjonta on vähäistä. Vain vajaa kolmannes vastaajakunnista käytti tai oli kokeillut niitä.
Kaikissa kunnissa ei ole päätoimista kulttuurijohtajaa, ja 45 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan oli kohdistettu alle yksi henkilötyövuosi.
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin kuntien kulttuuritoiminnan osalta.