Seitsemän prosenttia ei suosisi kotimaista ja kantaansa ei osaa kertoa kolme prosenttia vastaajista, selviää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.
Tulokset kertovat kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen kannatuksen pysyneen korkealla tasolla, sillä vuonna 2012 kyllä vastasi 88 prosenttia ja ei vastasi yhdeksän prosenttia vastaajista.
– Tämä on vahva viesti kuntapäättäjille: suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä tarjotaan kotimaista ruokaa. Kuntapäättäjät ja hankinnoista vastaavat virkamiehet eivät saa enää piiloutua EU:n tai hankintalain taakse. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (vas.) sanoo.
Naisten keskuudessa kotimaisen ruuan kannatus on vielä korkeampaa kuin miesten. Tutkimukseen vastanneista naisista 92 prosenttia halusi, että kotimaista suositaan, vaikka se ei olisikaan edullisin vaihtoehto. Miesten kohdalla luku oli 87 prosenttia.
Ikäryhmistä eniten kotimaisen ruuan suosijoita on 65-79-vuotiaiden keskuudessa (95 %) ja vähiten alle 25-vuotiaissa (82 %). Kotimaisten elintarvikehankintojen kannatus on kuitenkin noussut nuorten keskuudessa selvästi neljässä vuodessa, sillä viimeksi alle 25-vuotiaista 70 prosenttia vastasi kyllä.
Talouden vuositulot eivät juuri vaikuta haluun suosia kotimaista ruokaa kuntien hankinnoissa. Muissa tuloryhmissä kotimaisen ruuan kannatus on 90-93 prosenttia, paitsi kaikkein pienituloisimmissa 72 prosenttia (alle 10 001 euroa/vuosi) ja kaikkein suurituloisimmissa 89 prosenttia (yli 70 000 euroa/vuosi).
Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina ajalla 16.-17.1.2017 ja 23.-24.1.2017. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.