Uuden mekanismin perusteita voidaan hakea esimerkiksi 1990-luvun vapaakuntakokeilusta. Yhtenä mallina voidaan pitää myös Tanskan vapaakuntamallia.
– Kunnille pitää antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa palvelujen tuottamiseen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittämistä pitää myös edelleen vauhdittaa, Mäki-Lohiluoma Finlandia-talolla pidetyssä Muutos on mahdollisuus –seminaarissa tiistaina.
Kuntauudistus on toteutettava kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Kuntaliitokset pitää tehdä kuntia kuullen, ei pakottamalla. Mahdollisten kuntaliitosten taloudelliset hyödyt tulevat vasta vuosien mittaan.
Miljardisäästöt eivät synny pakottamalla
Viime torstaina hyväksytyssä budjettiesityksessään hallitus päätti vauhdittaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämistä yhteensä miljardin euron edestä.
– Kunnallisen itsehallinnon vahvuus on se, että on aina osattu tarttua erilaisiin asioihin ja tuottaa hieman erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin haasteisiin. Onnistuvatko kunnat löytämään erilaisia ratkaisuja, jos luovuudelle ei jätetä tilaa supistuvien resurssien ja tiukentuvan valtion säätelyn ristipaineessa, Mäki-Lohiluoma kysyy ja toivoo erityisen tiivistä yhteistyötä vaikeassa tilanteessa.
Hän edellyttää, että tehtävien vähentämisen pohjaksi tehdään realistiset ja konkreettiset vaikuttavuusarviot purettavista tehtävistä ja velvoitteista. Kuntien tulee saada syntyvä säästö omaksi hyödykseen täysimääräisesti.
– Miljardin euron säästöt pitää pystyä todentamaan ja samalla muistaa, että palvelujen karsiminen lisää helposti kustannuksia jollain muulla julkisen palvelun alueella. Realismia on myös, että samalla kun tehtäviä ja velvoitteita puretaan, syntyy hyviä uusia palvelutarpeita ja lainsäädäntöä, jotka lisäävät julkisen hallinnon ja erityisesti peruspalveluista vastaavien kuntien taakkaa, Mäki-Lohiluoma totesi.
Hänen mukaansa jokaiseen lainsäädäntöhankkeeseen on saatava mukaan tuottavuusnäkökulma. Muihin uudistuksiin ei ole varaa kuin sellaisiin, jotka parantavat tuottavuutta.