Kunnallisvero laskee ensi vuonna noin 700 000 asukkaalla ja nousee 420 000 asukkaalla.
Veroprosentti laskee Kuntaliiton mukaan ensi vuonna kuudessa kunnassa ja nousee 52 kunnassa. Korottajien määrä pysyi jo kolmatta vuotta maltillisella tasolla. Korottajia on lukuisista rakenteellisista sopeutustoimista huolimatta kuitenkin viisi enemmän kuin viime vuonna.
– Yleinen taloustilanne on piristynyt ja sen myötä verokertymät kasvavat. Kunnat ovat myös pitäneet kukkaronnyörit tiukalla ja sopeuttaneet toimintaansa merkittävästi. Kuitenkin edelleen yli puolella kunnista veroprosentti on 21,00 tai yli, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo.
Veronkorotukset painottuvat pienempiin kuntiin
Veroprosenttia laskee kuusi kuntaa, eli Helsinki, Kustavi, Laitila, Maarianhamina, Pukkila ja Savonlinna.
Veroprosenttiaan nostaa 52 kuntaa, joista kolme suurinta ovat Lahti, Nokia ja Kemi. Tuloveroprosenttien muutokset pienentävät kuntien verotuloja noin 38 miljoonaa euroa.
Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhteensä yhdeksässä kunnassa.
– Veronkorotusten syynä on usein valtionosuuksien leikkaukset, jotka perustuvat hallituksen kilpailukykysopimuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen ylimitoitettuihin säästöarvioihin. Myös investoinnit, erityisesti kouluhankkeet, vaativat rahoitusta, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.
Korkeimmat Manner-Suomen kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Jämijärvellä, Teuvalla ja Reisjärvellä, 22,50 prosenttia.
Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia. Ero korkeimman ja alhaisimman veroprosentin välillä pysyy 5,50 prosenttiyksikössä.
Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 200 euroa vuodessa.
Verotulojen vastineena tarjottavia palveluja hyödynnetään eri tavoin eri ikäisenä. Alle 18-vuotias käyttää vuosittain palveluja 12 900 euron edestä, ja yli 65-vuotias noin 9 100 euron edestä. Työikäinen väestö eli 18-64 -vuotiaat käyttävät kuntien palveluja noin 4 100 euron edestä vuosittain.
Kiinteistöveroja korotettiin maltillisesti
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 53 kunnassa.
Kiinteistöveroprosenttien korotukset ja tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksen muutos lisäävät kuntien verotuloja yhteensä 16,9 miljoonaa euroa.
– Valtion päättämien kiinteistöveron rajojen ja kiinteistöjen verotusarvojen korotusten seurauksena kiinteistöveron tuotto on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Siitä huolimatta kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on alhainen. Kuntien ensi vuodelle päättämät korotukset ovat erittäin maltillisia, kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,8 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.
Koiraveroa ei peritä ensi vuonna enää yhdessäkään kunnassa.