– Kaikkien kyselyssä lueteltujen kuntien tehtävien osalta luottamushenkilöt ovat vähemmän valmiita karsimiseen kuin johtavat viranhaltijat, sanoo Kuntaliiton erityisasiatuntija Sini Sallinen.
Suurimmat näkemyserot luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä liittyvät pelastustoimeen, maaseutuhallintoon, todistusten ja lausuntojen antamiseen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoon.
Myös lastenvalvojan tehtävissä, adoptioneuvonnassa, sosiaalisen luoton myöntämisessä, laitoshuollossa ja työmarkkinatuessa kunnan- ja toimialajohtajat löytävät enemmän vähennettävää kuin luottamushenkilöt.
Alle 2000 asukkaan kuntien edustajien näkemykset eroavat muiden kuntakokoluokkien edustajien vastauksista. He näkevät enemmän vähennettävää useissa eri tehtävissä kuin suurimpien kuntakokoluokkien edustajat.
– Pienten kuntien näkemykset eroavat muista kuntakokoluokista esimerkiksi ammatilliseen ja ammattikorkeakoulutukseen elatusapuun, päihdehuoltoon, toimeentulotukeen ja adoptioneuvontaan liittyvissä tehtävissä, kertoo Sallinen tiedotteessaan.
Kyselyyn kuntien tehtävien vähentämisestä vastasi noin 1100 kuntien luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa marraskuun aikana. Kuntien luottamushenkilöt ovat vastaajaryhmänä suurin. Noin neljä viidesosaa vastaajista toimii luottamustehtävissä.
Vähiten karsittavaa terveyspalveluissa
Kyselyyn vastanneiden mukaan kuntien tehtäviä voidaan karsia määrällisesti enemmän muualta kuin suurilta toimialoilta, vaikka rahallisesti eniten merkitystä on sosiaali- ja terveys-, opetus- ja kulttuuri- sekä teknisen toimen palveluilla. Mikään tehtävä ei nouse yksiselitteisesti esille poistettavaksi tehtäväksi.
– Muissa kuin suurten sektorien kuntapalveluissa, etenkin työmarkkinatuessa ja maaseutuhallinnossa nähdään olevan mahdollisuuksia karsia, sanoo Sini Sallinen.
– Vähiten karsittavaa nähdään olevan terveyspalveluissa. Tulos toistuu koko kyselyaineistossa riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloksia vastaajaryhmittäin, ikäryhmittäin tai kuntakokoluokittain.
Kaikilla toimialoilla kuitenkin nähdään olevan palveluja, joista voisi karsia. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa arvioidaan olevan jonkin verran vähennettävää adoptioneuvonnassa, sosiaalisen luoton myöntämisessä sekä sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisessä.
Opetus- ja kulttuuripalveluissa vähennettävää olisi museoissa, teattereissa, orkestereissa ja taiteen perusopetuksessa.
Välttämättömimmät kuntapalvelut esiin
Kyselyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan kaikkein välttämättömimmät palvelut eli ne, joista ei kyselyyn vastanneiden arvion mukaan voida karsia. Vastausten perusteella välttämättöminä pidettäviä kuntien tehtäviä löytyy eniten sosiaali- ja terveyspalveluista mutta myös opetus- ja kulttuuripalveluista ja teknisistä palveluista.
Kaikkein tärkeimpinä sosiaalipalveluina pidetään kasvatus- ja perheneuvontaa, lastensuojelua, kotipalveluja ja perhehoitoa.
– Terveyspalvelut, joita kyselyyn vastanneiden mielestä ei kuulu karsia, liittyvät sairaanhoitoon, neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, suun terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, sanoo Sallinen.
Opetus- ja kulttuuripalveluissa kaikkein tärkeimpänä pidetään esiopetusta, perusopetusta, oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä nuorisotointa. Teknisissä palveluissa tärkeimpänä pidetään vesihuoltoa.
”Ei” liian yksityiskohtaiselle ohjaamiselle
Kuntaliiton kyselyssä tiedusteltiin myös kuntakentän näkemyksiä kuntien toimintaa ohjaavista velvoitteista. Noin neljännes vastaajista eli 259 henkilöä kertoi avovastauksina mielipiteitään kuntien toimintaa ohjaavien velvoitteiden vähentämistarpeista.
Velvoitteet, joiden osalta katsotaan olevan muutostarpeita, koskevat muun muassa palvelujen määräaikoja. Tällaisia ovat erityisesti hoitotakuulaki ja toimeentulotuen palvelutakuu sekä lastensuojelun selvitysten palvelutakuu.
Myös ryhmäkokoja koskevat velvoitteet nousevat esiin kevennettävinä määräyksinä. Erityisesti mainitaan lapsiryhmien koko päiväkodeissa ja opetusryhmien koko kouluissa sekä henkilöstömitoituksia koskevat velvoitteet erityisesti lasten päivähoidossa, vanhuspalveluiden hoitoyksiköissä ja terveydenhoidossa.
Lisäksi toivotaan joustoa velvoitteisiin, jotka koskevat henkilöstön pätevyysvaatimuksia erityisesti lasten päivähoidossa, lastensuojelun laitoksissa, vanhustenhoidossa, perusterveydenhoidossa sekä neuvolatyössä. Tilajärjestelyihin toivotaan myös enemmän harkinnan varaa.
Monien suunnittelu- ja raportointivelvoitteiden koetaan rajoittavan liikaa kuntien toimintaa. Suunnittelua voisi vastaajien mielestä keventää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on välttämätöntä, jotta turvataan kuntien mahdollisuudet turvata peruspalvelut kuntalaisille joustavasti ja tehokkaasti.
Kuntaliiton kysely kuntien tehtävien vähentämisestä toteutettiin kuntien kirjaamojen kautta välitettynä sähköisenä Webropol-kyselynä marraskuussa 2013. Vastauksia saatiin yhteensä 1119 kappaletta. Kyselyä varten Kuntaliiton asiantuntijat valitsivat kuntien 535 tehtävästä yhteensä 81 tehtävää kuntien päättäjille ja kunta-alan tutkijoille arvioitavaksi.
Vastaajat ovat antaneet arvionsa tehtävien vähentämisestä asteikolla 1-5 (1=ei lainkaan, 5=erittäin paljon). Mitä korkeamman arvosanan kyselyyn vastanneet ovat antaneet, sitä enemmän vähennettävää he ovat arvioineet olevan kyseisissä tehtävissä.