Nostajien määrä vähenee kuitenkin seitsemällä kuluvaan vuoteen verrattuna.
– Tänä vuonna kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi etenkin siksi, että kuntien verotulot ovat kääntyneet laskuun. Tilanteen huomioiden nostajien määrä on maltillinen ja kertoo siitä, että kuntalaisten kukkarolle meneminen on viimesijainen keino talouden tasapainottamiseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti, 22,50 prosenttia, on ensi vuonna Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia.
Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,88 prosenttia, ja se nousee 0,04 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.
Ensi vuonna 180 kunnalla veroprosentti on 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.
– Suurin osa korottajista on pieniä kuntia, joissa veroprosentit ovat jo ennestään korkeita ja valtionosuuksien merkitys tulopohjassa suuri. Kuntien väliset erot näyttävät edelleen kasvavan, vaikka koko maan taloustilanne on kohtuullisen hyvä. Näin ei voi jatkua. Korotuksissa näkyvät osaltaan myös valtionosuusleikkaukset ilman vastaavaa maan hallituksen tavoittelemaa kustannusten alenemaa, Reina sanoo.
Eniten korottajia on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa korottajia on kymmenen. Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa oli molemmissa kuusi korottajakuntaa.
Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,50 prosenttiyksikköä Oripäässä.
Kuntavero laskee noin 26[nbsp]000 asukkaalla, kun viisi kuntaa laskee veroprosenttiaan vuodelle 2019. Nämä kunnat ovat Finström, Kitee, Kumlinge, Kustavi ja Maarianhamina.
– Kiteellä veroprosentti laskee peräti 0,5 prosenttiyksikköä. Tämä on pitkäjänteisen talouden tasapainottamistyön tulosta. Vielä vuonna 2014 Kitee oli valtakunnan kärkiverottaja, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.
Suurimmissa kaupungeissa veroprosentti ei muutu
Suurimmissa kaupungeissa eli Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla veroprosentti ei muutu.
Ennallaan veroprosenttinsa pitää 260 kuntaa.
Keskituloinen, noin 3[nbsp]600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7[nbsp]500 euroa vuodessa.
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 34 kunnassa ja laskee yhdeksässä kunnassa. Kiinteistöveron taso on edelleen kansainvälisesti vertailtuna alhainen.
Ensi vuonna asumisesta ja kesämökeistä maksetaan yhteensä kiinteistöveroa keskimäärin noin 190 euroa asukasta kohden.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,85 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.
