Yleisen valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen kirjoittaa Nykypäivässä kuntavaalien käymisestä pandemiatilanteessa.
– Perinteinen torikampanjointi väistynee sähköisen kampanjoinnin ja printtimedian tieltä. Poikkeuksellisia vaaleja on piiritoimistoilla jo ennakoitukin. Ehdokkaiden ja äänestäjien kannalta tilanne on kuitenkin täysin uudenlainen, Elina Kestilä-Kekkonen toteaa.
Kuntavaalien teemat ovat hyvin paikallisia ja joka kunnassa on oma vaalinsa paikallisine asiakysymyksineen. Valtakunnallisella kampanjalla ja vaaliväittelyillä on professorin mukaan huomattavasti pienempi rooli.
– Kampanjan siirtyminen sähköiseen ja printtimediaan sopii huonosti paikallisvaalien henkeen, ja kuntavaalien katoaminen katukuvasta kasvattanee etäisyyttä ehdokkaiden ja äänestäjien välillä. Se myös antaa äänestäjille yhä enemmän vastuuta tiedon hankkimisesta, vaikka sitä olisikin eri kanavissa tarjolla.
Elina Kestilä-Kekkonen huomauttaa, että vanhemmille ikäryhmille sosiaalisen median kampanjointi on vieraampaa. Toisaalta se ei maksa yhtä paljon.
– Eniten henkilökohtaisten kohtaamisten väheneminen tai kokonaan poisjääminen koskettaisi muita aliedustettuja ehdokasryhmiä, kuten maahanmuuttajia ja pienituloisia, Kestilä-Kekkonen huomauttaa.
Kuntavaaleissa äänestysvilkkaus on kymmenisen prosenttia matalampi kuin eduskuntavaaleissa. Professorin mukaan vaalit ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeät ja valitut päättäjät suurten muutosten keskellä.
– Sote-uudistus vähentää kuntien tehtäviä, ja kuntatalouteen kohdistuu väestön ikääntymisen ja koronapandemian seurauksena yhä enemmän paineita. Erityisesti talouskriisin vaivaamissa kunnossa päättäjän roolissa toimiminen on oletettavasti vähemmän palkitsevaa kuin kunnissa, joissa jaettavaa on enemmän.