Poikkeuksellisen kevään kuntavaalien äänestysprosentti 55,1 oli alhaisin 70 vuoteen. Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,9.
– Alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on varmasti monia syitä. Todella harmillista, sillä kuntavaalit ovat kuitenkin meidän kaikkien arkielämän tärkeimmät vaalit, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Äänestysaktiivisuus laski kaikenkokoisissa kunnissa. Aiempien vaalien tavoin äänestysprosenteissa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Erot ovat osin merkittäviä myös samankokoisten kuntien välillä.
– Selvästi yli 50 prosentin äänestysaktiivisuutta voidaan pitää tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet huomioiden torjuntavoittona. Ennakkoäänestysprosentti nousi ennätyksellisen korkealle ja 17 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi viime vaaleista, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Yhteensä kymmenessä kunnassa äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosenttiin ja uudessa kärkikunnassa Utsjoella se oli 81,6.
Pormestarivaalit eivät houkutelleet uurnille
Äänestysaktiivisuus oli korkein alle 2[nbsp]000 asukkaan kunnissa (62 %) ja alhaisin 50[nbsp]001-100[nbsp]000 asukkaan kunnissa (52,1 %).
Kuntakokoluokittain tarkasteltuna äänestysprosentti putosi eniten 10[nbsp]001-20[nbsp]000 asukkaan kunnissa (-5,2 %-yksikköä) ja vähiten yli 100[nbsp]000 asukkaan kaupungeissa (-2,3 %-yksikköä). Kaikissa kuntakokoluokissa on vähintään yksi kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin.
Nykyistä pormestarimallia soveltavista kunnista äänestysaktiivisuus oli korkeinta Pirkkalassa (62,5 %) ja Helsingissä (61,6 %). Uudessa pormestarikaupungissa Turussa äänestysaktiivisuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo.
– Kaikissa pormestarikunnissa äänestysaktiivisuus laski viime vaaleista. Pienintä muutos oli Helsingissä ja suurintä Kärkölässä, Pekola-Sjöblom sanoo.