Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta Suomen Yrittäjien, INFRAn, Koneyrittäjien ja Rakennusliiton toimeksiannosta.
Selvityksen lähteinä olivat kuntien julkiset tilinpäätöstiedot sekä kuntien omistamien infratoimialan liikelaitosten, virastojen ja osakeyhtiöiden julkiset tiedot.
– Poliitikkojenkin on vaikea seurata esimerkiksi kuntatekniikan tuottavuutta tai verrata käytäntöjä kuntien välillä. Monimuotoinen vyyhti vaatisi laajaa kaupallista koulutusta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm arvioi Suomen Yrittäjien tiedotteessa..
Kuntien omaisuuden hallintaa ja hankintastrategioita pystyttiin lopulta tarkastelemaan vain yleisellä tasolla. Eniten hukassa ovat Suomen Yrittäjien mukaan pääoman käytön ohjaus ja tehokkuusseuranta.
Tutkitut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita keskimäärin 420 eurolla asukasta kohden vuodessa. Helsinki ostaa noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä luku on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.
Kunnan oma tuotanto vaikuttaa Suomen Yrittäjien mukaan lisäävän materiaalimenoja sekä nostavan koneisiin ja laitteisiin sidottua pääomaa, jonka tuottoa ei yleensä seurata.
Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen mukaan kunnissa on nyt paljon syitä kehittää tapaa, jolla tekniset palvelut tuotetaan. Yksityisten toimijoiden nykyistä laajempi pääsy kuntien markkinoille toisi hänen mielestään tuottavuushyötyjä pääoman ja hankkeiden paremman organisoinnin myötä.
– Kuntiin on luotava kokeilukulttuuri, joka mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja sitä kautta tuottavuuden kasvun. Tämä vaatii vaihtuvia ja joustavia verkostoja, joissa julkiset ja yksityiset ovat tasaveroisia kumppaneita, Mäkynen esittää järjestönsä tiedotteessa.