Kuntatalouden tila on viime kuukausina edelleen kohentunut piristyneen yleisen talous- ja verotulokehityksen sekä kuntien oman menokurin myötä. Erot kuntakentän sisällä ovat kuitenkin suuria ja talouskasvun voimistuminen saattaa jopa lisätä niitä, muistutti Kuntaliiton hallitus torstaina.
Kuntaliiton mukaan kuntataloudessa ei ole uutta jako- tai liikkumavaraa johtuen muun muassa kasvavista investointitarpeista sekä palvelujen kysynnän kasvusta. Perhevapaauudistuksen valmistelussa on huomioitava vaikutukset varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään ja rahoitukseen.
– Tässä tilanteessa kuntatalouden kestävyydestä ja kuntapolitiikan ennakoitavuudesta on pidettävä erityistä huolta, jotta kunnat kykenevät hoitamaan lukuisat lakisääteiset ja muut tehtävänsä sekä investointitarpeensa jatkossakin, Kuntaliitto sanoo.
Mahdolliset uudet vero- ja maksukevennykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Kuntaliiton mielestä kaavailtu varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensoiminen osin kiinteistöveroja korottamalla ei ole aitoa, vaan kompensointi on tehtävä kokonaisuudessaan valtionosuuksia ja yhteisövero-osuutta lisäämällä.
Myös kunnille annettavista lisätehtävistä on tässä vaiheessa pitäydyttävä, mutta vapausasteita nykytehtävien hoitamiseen on sen sijaan lisättävä osana normien purkamista.
Hallituksen tavoitteena on luoda kunnille osana julkisen talouden sopeuttamista edellytyksiä menosäästöihin tai tulojen lisäyksiin noin 700 milj. euron edestä vuoden 2019 tasolla. Kuntaliiton kesäkuisen kyselyn mukaan hallituksen mahdollistamat säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa toivotulla tavalla. Kyselyn mukaan säästöjä tai tulojen lisäyksiä on koossa vasta 220 miljoonaa euroa.
Kuntaliitto edellyttää, että sopeuttamistyötä jatketaan valtion ja kuntien yhteisin toimin.
– On myös huomioitava, että kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan merkittävästi ja kustannusten kasvu on ollut ennätyksellisen hidasta. Kuntatalous on saavuttamassa sille asetetun tasapainotavoitteen, Kuntaliitto toteaa.
Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulee uusia ja laajenevia tehtäviä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Kuntaliiton arvion mukaan kustannukset lisääntyvät vähintään 80 miljoonalla eurolla, eikä niihin ole varattu valtionosuuslainsäädännön edellyttämää täyttä rahoitusta.
Kuntaliitto vaatii, että vuosityöajan pidennyksen vuodelle 2018 kaavailtu valtionosuusleikkaus, yhteensä 120 miljoonaa euroa, jaksotetaan uudelleen. Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kuntien arvio laskennallisesta säästöstä on selvästi tavoiteltua pienempi ja toteutuu hitaasti.
Korjausvelkaa kurottava umpeen
Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kuntien yhteisellä ohjelmalla. Tässä erityisen kiireellistä on homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ratkaiseminen.
Kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa on lisättävä erityisesti kasvukeskuksissa. Valtiovalta voi kannustaa kaupunkiseutujen kuntia tähän muun muassa MAL-sopimuksilla sekä valtion tukeman asuntotuotannon valtuuksien riittävyydestä ja kilpailukykyisistä ehdoista huolehtimalla.
Valtion on myös konserniohjaustaan vahvistaen huolehdittava siitä, että esimerkiksi asemanseuduilla olevat valtion maa-alueet saadaan asuntotuotannon piiriin.
Kuntaliitto edellyttää, että elokuun alussa käynnistyneiden kuntapohjaisten alueellisten työllisyyskokeilujen määräaikaa pidennetään jo budjettiriihessä tehtävällä päätöksellä vuoden 2019 loppuun.
Liiton mukaan tämä on perusteltua sote- ja maakuntauudistuksen uuden aikataulun vuoksi. Samalla kokeiluista ehditään saada aidosti tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös kasvupalvelu-uudistuksessa. Kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen osaamista ja panostuksia työllisyyden edistämiseen ei ole varaa menettää eikä niitä voida korvata markkinaehtoisuutta kasvattamalla.
Valtion kaavailemat leikkaukset työvoimapoliittisiin tukiin eivät ole Kuntaliiton mukaan perusteltuja tilanteessa, jossa rakenteellisen työttömyyden aiheuttamat kustannukset kunnille ovat säilyneet ennallaan.
Muutostuen rahoitus turvattava kunnilta leikkaamatta
Kuntaliitto korostaa, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoitus on varmistettava ja se kuuluu valtion vastuulle. Kun valmisteluaika pidentyi, resurssitarpeet luonnollisesti kasvavat.
Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyy 40 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksista sen vuoksi, että kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä oletetaan säästyvän maakuntauudistuksen vuoksi sote-ICT -kehittämismenoja. Kuntaliitto vaatii, että tämä on peruttava, sillä menosäästöä ei ole vuonna 2018 todennettavissa.