Kuntarahoituksen vuoden 2021 loppuun ulottuva ennuste povaa maailmantalouden suhdanteiden valahtavan heikoimmilleen tulevan vuodenvaihteen molemmin puolin. Tämän jälkeen odotettavissa on parhaimmillaankin hyvin hidasta talouskasvua.
Kansainvälisen talouden suurimmat heijastusriskit Suomen näkökulmasta liittyvät Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan etenemiseen ja sen mahdollisesti eskaloituviin vaikutuksiin kotimaan vientiteollisuuteen.
– Toistaiseksi vaikutukset Suomen teollisuustuotantoon ovat olleet odotettua pienempiä ja tuotannon kehitys kesän aikana oli ennakoitua parempaa. Kaiken kaikkiaan Suomen talouskasvu on alkuvuonna säilynyt jopa yllättävän vahvana. Keskeisten vientimarkkinoiden ongelmat sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat kasvun selvään hidastumiseen, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Perusnäkemyksemme mukaan maailmantalouden suhdannetilanne on heikoimmillaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen elvyttävä politiikka alkaa hiljalleen tukea talouden kysyntätekijöitä, Vesala arvioi.
Kuntarahoitus arvioi kasvun lähes pysähtyvän kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja BKT-kasvun jäävän kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 0,7 prosenttia ja vuonna 2021 1,0 prosenttia.
– Sanomattakin on selvää, että perusnäkemyksemme riskit ovat alasuuntaisia, eli kehitys saattaa kääntyä myös ennakoimaamme heikommaksi, Vesala sanoo.
Työllisyyskehitys ratkaisee myös kuntatalouden suunnan
Kuntien kannalta hyvä uutinen on se, että valtionosuusleikkaukset päättyvät ja valtionosuudet kasvavat yli 1,1 miljardia euroa vuonna 2020. Valtaosa lisäyksestä menee kuitenkin tiedossa olevien menolisäysten tai tulomenetysten katteeksi.
Työllisyysrahaston esitys työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamiseksi sen sijaan on Vesalan mukaan kuntataloutta yksiselitteisesti vahvistava tekijä.
– Siirtyminen hyvin hitaan kasvun vaiheeseen merkitsee kuitenkin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja valtion ja kuntien velanottotarve nousee ennakoitua suuremmaksi, hän arvioi.
Vesalan mukaan työmarkkinoilla mennään nyt mahdollisella vedenjakajalla.
– Työllisyysaste on pysynyt samana viime vuoden lopulta alkaen eikä kokoaikaisten työsuhteiden määrä ole nettomääräisesti kasvanut enää yli vuoteen. Mikäli kauppasota ja Saksan talouden vaikeudet alkavat voimakkaammin heijastua myös Suomen vientiteollisuuteen, työllisyyden, palkkasumman ja kuntien verotulojen kasvu voi jäädä odotettua vaisummaksi, hän arvioi.
Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä.
– 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin tavoitteena jopa ylikorostunut. Tärkeintä olisi pyrkiä varmistamaan työllisyysasteen kestävä nousutrendi pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla, Vesala sanoo.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan kuntien kulut kasvavat nykyisellään vuodessa noin neljä prosenttia tuloja enemmän.
– Pelkästään nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii kunnilta tulevina vuosina mittavia investointeja joka puolella Suomea. Yhtälö on vaikea, vaikkei taantumaan ajauduttaisikaan. On erittäin tärkeää, että kuntataloutta parantavat lupaukset pidetään eikä uusia kuntataloutta heikentäviä muutoksia tehdä, hän sanoo.