Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä 84 prosenttia kuntapäättäjistä toivoi, että kotimaisuus vaikuttaisi kuntien hankinnoissa enemmän. Paikallisten yritysten tuotteiden ja palveluiden ostamisen lisäämisen kannalla oli 82 prosenttia vastaajista.
Vastanneista kuntapoliitikoista 87 prosenttia ja hankinnoista vastaavista virkamiehistä 77 prosenttia oli sitä mieltä, että hankinnoissa pitäisi ostaa enemmän kotimaisten yritysten tuotteita ja palveluita.
Pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa paikallisten hankintojen suosiminen korostui kuntavaikuttajien vastauksissa. Alle 5 000 asukkaan kuntien kyselyyn vastanneista kuntavaikuttajista 90 prosenttia näkisi mieluusti julkisissa hankinnoissa enemmän paikallisten yritysten tuotteita ja palveluita.
Päättäjät myös toivoisivat, että julkisia palveluita tuottavien yksityisten yritysten kotimaiseen omistuspohjaan kiinnitettäisiin huomiota, erityisesti varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja terveyspalveluissa.
Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mielestä on hienoa, että kuntapäättäjät näkevät, että kotimaisuus ja paikallisuus ovat tärkeitä valintatekijöitä.
– Vaikka hankintalain mukaan kotimaisuutta tai paikallisuutta ei voi suoraan käyttää valintakriteereinä, kilpailutukseen on hankintalain puitteissa mahdollisuus tuoda suomalaisuutta ja paikallisuutta tukevia kriteerejä ja hankintamenetelmiä. Tämän tyyppisiä asioita ovat esimerkiksi sosiaaliset ja eettiset kriteerit kuten työllistäminen ja vaikuttavuus, palvelun sujuvuus tai vaikkapa huollon määräajat, Lausala kertoo tiedotteessa.
Kyselyyn vastanneet kuntapäättäjät pitävät kuntiin hankittavien tuotteiden ja palveluiden tärkeimpinä valintatekijöinä laatua, kotimaisuutta ja vaikutuksia paikallistalouteen. He halusivat tuotteiden ja palveluiden laadullisille kriteereille enemmän painoarvoa ja toivoivat hinnan merkityksen pienentyvän tulevaisuudessa.
Aula Research Oy toteutti kuntapäättäjien parissa keväällä tehdyn kyselytutkimuksen Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta. Sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla tehtyyn tutkimukseen vastasi 705 kunnanvaltuustojen jäsentä, 288 kuntien hankinnoista vastaavaa virkamiestä sekä 18 valtakunnantason hankinta-asiantuntijaa ministeriöistä ja virastoista.