Kuntaliitto pitää myönteisenä, että kaavaillusta kunnallisveron katosta luovuttiin. Tästä vallitsi lausuntokierroksellakin laaja yhteisymmärrys.
– Verokaton hylkääminen pienentää merkittävästi riskiä sille, että uudistus heikentäisi kuntasektorin luottoluokitusta ja nostaisi rahoituskustannuksia. Ratkaisu on kunnallisen itsehallinnon ja veronmaksajien näkökulmasta ainoa oikea, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina (kesk.).
Samoin esitetyt omaisuusjärjestelyt saivat lausuntokierroksella laajaa kritiikkiä. Kuntaliitto katsoo, että eduskunnan ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnan täytyy arvioida esitettyjen omaisuusjärjestelyjen perustuslainmukaisuus suhteessa kuntien rahoitusperiaatteeseen ja kunnallisen verotusoikeuden perustuslainsuojaan.
– Tähän saakka siirrettäessä omaisuutta valtion ja kuntien välillä, lähtökohtana on ollut korvauksen maksaminen ja osapuolten varallisuusaseman säilyttäminen ennallaan, huomauttaa Kuntaliiton lakiasian johtaja Arto Sulonen.
Kuntaliiton mukaan jatkovalmistelussa on myös välttämätöntä etsiä ratkaisut, joilla kuntiin jäävien tulevaisuudessa tarpeettomien kiinteistöjen taloudelliset riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti kuntien, maakuntien ja valtion kesken. Riskit eivät voi jäädä kunnille, kun päätösvalta on maakunnilla.
Kuntaliiton mielestä on myönteistä, että maakuntien mahdollisuutta organisoida toimintaansa ja kansanvaltaisen ohjauksen edellytyksiä vahvistettiin luopumalla lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä saaneesta erillisestä palvelulaitoksesta.
Myös valtakunnallisten tukipalvelukeskusten rooli on lausuntopalautteen pohjalta kehittynyt parempaan suuntaan. Maakuntien ja kuntien on voitava organisoida tukipalvelut mahdollisimman vapaasti ilman, että toimivia rakenteita puretaan ja skaalaetuja menetetään.
Kuntaliitto muistuttaa, että uudistuksessa on kyse kunnallisten toimintojen ja voimavarojen uudelleenorganisoinnista.
– Sen hallittu toteuttaminen tiukassa aikataulussa edellyttää kuntasektorin osaamiseen hyödyntämistä ja laajaa sitouttamista. Muutoksen aiheuttamia kustannuksia ei tule jättää kuntien kontolle.
Valinnanvapauslakiluonnos jättää paljon avoimeksi
Kuntaliiton arvion mukaan valinnanvapautta koskevassa lakiluonnoksessa hahmoteltujen niin sanottujen sote-keskusten vastuulla olevien palvelujen kattavuus on niin laaja, että käytännössä vain suuret yritykset pystyvät tarjoamaan tämän mittakaavan palveluja.
Tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaan sote-keskukset tarjoaisivat muun muassa lyhytaikaisia sosiaalipalveluja sekä terveyden- ja sosiaalihuollon konsultaatioita. Aiemmin suunniteltiin, että valinnanvapauden piirissä olevat sote-keskukset vastaisivat ainoastaan perustasoisten terveydenhuoltopalveluja ja sosiaaliohjauksesta.
– Suomen sote-markkinoilla vain muutama toimija pystyy edes teoriassa tarjoamaan sote-keskukselta edellytettäviä palveluja. Aidon valinnanvapauden toteutuminen edellyttää useita toimijoita. Tämän vuoksi myös kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota valinnanvapauden piirissä olevia palveluja yhtiömuodossa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio (sd.).
Hänen mukaansa valinnanvapausmallissa on muitakin uusia ja samalla epävarmuutta lisääviä tuottamis- ja järjestämistapoja. Näitä ovat erityisesti henkilökohtainen budjetti ja suoran valinnan palveluiden maksuseteli. Kansainväliset kokemukset henkilökohtaisen budjetin käytöstä ovat monessa tapauksessa osoittaneet, että sote-pavelujen kustannukset kasvavat henkilökohtaisen budjetin myötä.
– Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuu nyt kaavaillulla tavalla, ottaisimme käyttöön nykyiseen verrattuna hyvin erilaisen järjestelmän. Koska järjestelmää ei ikinä ole testattu sen enempää kotimaassa kuin ulkomaillakaan, Kuntaliitto suosittelee vahvasti, että asiassa edettäisiin kokeilujen ja pilottien kautta, sanoo Tainio.
– Rahoitusmallien keskeneräisyys sekä valinnavapausmallin sisältämät uudet ja vähän käytännössä testatut mekanismit huolestuttavat Kuntaliittoa.
Asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapauden lisääminen sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kannatettavaa. Kuntalliton mielestä kysymykseksi jää, kuinka hyvin asiakkaat osaavat hakeutua palvelutarpeisiinsa vastaaviin palveluihin. Nyt esitelty monimutkainen malli edellyttää asiakkaalta useiden valintojen tekemistä ja vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista, eli integraation toteutumisesta.
Esitetyn mallin tuottajien rahoitusta ja palveluntuottajille vaatimuksia koskevat pykälät/linjaukset ovat vielä huomattavan keskeneräiset eikä kaikkia vaikutuksia ole arvioitu. Kuntaliitto pitää esitettyä kapitaatioperusteista rahoitusta teoriassa hyvänä, mutta sen toteuttamista käytännössä vaikeana.
Kuntaliitto pitää valinnanvapauden laajentamisen riskeinä kustannusten nousua ja palvelujen yhteensovittamisen vaikeutumista.