– Kunnilla on usein parhaat edellytykset toimia alustana, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja asukkaidensa tarpeet sekä kykenee nivomaan yhteen eri palveluita, koulutusta ja työelämäyhteyksiä työllisyyden edistämiseksi, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Työllisyysfoorumissa Lappeenrannassa keskiviikkona.
Hänen mukaansa kuntien roolia vähättelevä linja näkyy konkreettisesti siinä, että toimiviksi osoittautuneita työllisyyskokeiluja ollaan ajamassa alas ilman, että niiden hyviä toimintamalleja voitaisiin joustavasti siirtää uuteen kasvupalvelumaailmaan.
– Kokeilulain jatko ehdittäisiin hyvin tehdä vieläkin, jos tahtoa olisi. Kuntakentällä oltaisiin erittäin tyytyväisiä, jos ministeri Lindström antaisi kunnille tilaa edistää työllisyyttä. Myös eduskunnassa on laajasti toivottu kokeilulain jatkoa, Reina muistutti.
Hän huomautti, että kasvupalvelu-uudistusta on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltu tavalla, jossa kunnille ei jäisi juuri muuta kuin työmarkkinatuen maksajan osa.
– Kuvaavaa on, että yksityisille palveluntuottajille ollaan mahdollistamassa pääsy työttömien asiakkaiden tietoihin, mutta virkavastuulla toimiville kunnan viranhaltijoille tällaista mahdollisuutta ei edelleenkään haluta antaa.
Reina muistutti, että kuntien tehtävä on perustuslain mukaan osana julkista valtaa edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaisen oikeus työhön. Kuntalaki velvoittaa kunnat edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa.
– Jo tästä syystä kuntien roolia näissä asioissa pitäisi vahvistaa. Kunnat panostavat työllisyyteen vähintään miljardi euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan työmarkkinatuen rahoitusosuus. Näitä satsauksia ei kannata vaarantaa tilanteessa, jossa meidän on tavoiteltava merkittävää työllisyysasteen kasvua hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaamiseksi, Reina sanoi.