Kuntaliitto katsoo, että lakiesitys oppivelvollisuusiän nostamisesta 17 vuoteen vaatii kustannusvaikutusten tarkempaa arviointia ja kustannusten täysimääräistä korvaamista kunnille.
– Kunnille aiheutuvien kustannusvaikutusten arvioimiseksi tulee jatkovalmistelussa ottaa huomioon meneillään olevan uudistetun yhteisvalinnan tulokset ja vaikutukset koulutuksen ulkopuolelle jäävien opiskelijoiden määriin. Yhteishaun tulokset selviävät parin viikon kuluttua ja lisähaun tulokset loppukesästä. Näiden jälkeen on mahdollista tehdä täsmentäviä laskelmia kustannusvaikutuksista, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
– Edellytämme, että jatkovalmistelussa tarkastellaan koulutuspaikkojen alueellista kohdentumista perusopetuksen päättäville nuorille ja tarvittaessa tehdään tätä koskevat muutokset, jotta nykyisillä ammatillisen koulutuksen resursseilla voidaan kattaa peruskoulun päättävälle ikäluokalle jatkopaikka. Koulutuspaikkoja on suunnattava sinne missä nuoret ovat.
Kuntaliitto huomauttaa lausunnossaan, että oppivelvollisuusiän nostamista ei ole huomioitu kehyspäätöksessä 2014 – 2017, joten hallituksen linjauksen mukaan valtion tulee rahoittaa uudistus täysimääräisesti tai vähentää vastaavalla osuudella muita tehtäviä ja velvoitteita.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa on kirjattu, että kuntien laajennetut tehtävät korvataan täysimääräisesti tai menoja vähennetään vastaavasti. Kuntaliiton mielestä näin ei ole tämän esityksen osalta menetelty. Kuntaliitto on mielellään mukana jatkolaskelmien tekemisessä.
– Liitto pitää tärkeänä, että nuorten koulutuksesta huolehditaan ja, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle tarjotaan koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta. Valtion on varattava esityksen toteuttamiseen riittävät voimavarat, jotta kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus toteuttaa esitys, Haatainen toteaa.