– Hallituksen tarkemmat linjaukset rahoitusratkaisusta puuttuvat edelleen. Kunnille on tulevaisuudessakin turvattava riittävä rahoituspohja ja mahdollisuus saada rahoitusta markkinoilta. Maakuntien tosiasialliset edellytykset päättää toiminnastaan näyttävät heikoilta tämänhetkisten linjausten valossa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio (sd.).
Hän valittaa, että Kuntaliiton tärkeänä pitämä kuntien ja maakuntien välinen neuvottelumenettely puuttuu linjauksista kokonaan. Myös mahdollisuudet sopia palvelujen järjestämisestä keskenään puuttuvat.
– Rahoituksen yleiskatteellisuus maakuntien rahoitusratkaisun osalta on kuitenkin myönteinen uutinen.
Kokeiluja valinnanvapaudesta tarvitaan
Valinnanvapauden toteuttamista asteittain olisi testattava kokeilujen kautta, sanoo Kuntaliitto. Laajasti toteutettuna valinnanvapaus voi olla ongelmallista, sillä asiakkaiden oikeuksista päättäminen on perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävä.
– Edessämme on tilanne, jossa toteutetaan iso uudistus, joka muuttaa syvällisesti koko yhteiskunnan vakiintuneita rakenteita. Muutos tulisi ottaa käyttöön asteittain ja vasta kokeilujen jälkeen. On epätodennäköistä, että kaikille alueille syntyisi toimivia markkinoita, mikä vaarantaa kustannussäästöjen syntymisen, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Hänen mielestään valinnanvapausmalli on suunniteltava huolella, koska se voi huonosti toteutettuna johtaa palvelujen kysynnän kohdistumiseen epätarkoituksenmukaisella tavalla ja uhata uudistuksen tavoitteena olevaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumistavoitetta.
– Kokeilun avulla voitaisiin varmistaa se, että valitulla mallilla voidaan saavuttaa uudistukselle asetetut sosiaali- ja terveyspoliittiset, palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen, tasa-arvoiseen jakautumiseen sekä taloudellisiin säästöihin liittyvät tavoitteet, Myllärinen sanoo.
Hänen mukaansa valinnanvapaus ja yhtiöittämisvelvoitteet aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolle. Esimerkiksi asiakkaan siirtyminen palveluketjussa eri toimijoiden välillä vaatii hyvin yhteen toimivia tietojärjestelmiä ja rahoitusratkaisua, joka motivoi eri toimijoita välittämään myös niistä kustannuksista, jotka eivät aiheudu sille itselleen.
– Kuntaliitto pitää myönteisenä tehtyä perusratkaisua siitä, että kuntien käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää niiden rasitteeksi. Hallituksen linjauksesta ei valitettavasti vielä ilmene miten siirtyvä omaisuus arvotetaan, sanoo Hanna Tainio.
Kuntaliitto pitää myönteisenä, että työllisyyspalvelujen alueellisia kokeiluja jatketaan vuosina 2017-2018 sekä kunnissa että alueilla. Paikallistasolla kyetään hakemaan yhteistyössä yritysten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa parhaiten toimivat ratkaisumallit.