Kuntaliiton hallitus antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä torstaina.
Liiton mukaan jatkovalmistelussa on varmistettava, että laki toteuttaa uudistuksen tavoitteet eli peruspalvelujen vahvistamisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saumattoman yhteistyön, perus- ja erityistason välisen toimivuuden sekä palvelujen vaikuttavuuden ja tehokkaan tuottamisen.
Kuntaliitto esittää harkittavaksi sote-alueelle poliittisesti edustavaa hallintoneuvosto-tyyppistä elintä laajan yhtymäkokouksen ja suppean hallituksen väliin.
Kuntaliitto vaatii, että kuntien maksuosuuksien määräytymisperusteista säädetään esitettyä yksityiskohtaisemmin. Rahoitusjärjestelmän olisi oltava pitkällä aikavälillä ennakoitavissa ja erityyppisiä kuntia oikeudenmukaisesti kohteleva.
Sote-alueen rahoitusjärjestelmän muutokselle liitto esittää viiden vuoden siirtymäaikaa.
Kuntaliiton mielestä on myös välttämätöntä, että asiaan liittyvät perustuslailliset kysymykset selvitetään.
– Kuntien itsehallinnon suojan sisältämän kansanvaltaisuusperiaatteen kannalta on ongelmallista päätösvallan siirtyminen kuntalaisten valitsemilta valtuustoilta kuntien yhteistoiminnan piiriin, liitto anoo.
Esityksen mukaan sote-alue päättäisi muun muassa tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät, niiden tehtävät sekä niiden rahoituksen.
– Tämä olisi ristiriidassa sen kanssa, että perustuslain mukaan kunnille annettavista tehtävistä tulee säätää lailla, Kuntaliitto huomauttaa.
Kuntaliiton mielestä sote-alueen roolin pitää olla strateginen.
– Tuotantotapoihin liittyvät operatiiviset ratkaisut tulee voida tehdä tuotantoalueella, jotta alueelliset erot ja muiden toimialojen työ voidaan ottaa huomioon. Tuotantovastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tulee myös voida päättää palvelujen hankinnasta ja palvelusetelin käytöstä sote-alueen asettamissa raameissa.