VATT:n tuoreen tutkimuksen mukaan vuoden 2009 kuntaliitokset vähensivät äänestysaktiivisuutta pienissä liitoskunnissa. Suurissa liitoskunnissa äänestysaktiivisuus ei muuttunut.
– Äänestäminen ei vähentynyt ensimmäisissä liitostason vaaleissa, jotka käytiin ennen kuin äänestäjillä oli kokemuksia uuden kunnan toiminnasta, johtava tutkija Janne Tukiainen toteaa.
– Äänestysaktiivisuuden lasku tapahtui vasta myöhemmin, kun kokemusta oli karttunut.
Tutkimuksessa seurattiin äänestysaktiivisuutta viidessä kuntavaalissa 2000–2017. Tarkastelu tehtiin liitosta edeltävän kuntajaon tasolla.
Kuntaliitos laski äänestysaktiivisuutta pienissä liitoskunnissa keskimäärin 69 prosentista 65 prosenttiin.
Tutkijoiden mukaan neljän prosenttiyksikön lasku on merkittävä. Pienten kuntien passiivisuus voi lisätä poliittisen edustuksen alueellista epätasa-arvoa suurten ja pienten liitoskuntien välillä.
Tutkimuksen mukaan tulos voi selittyä sillä, että kunnan väkiluvun kasvaessa paikallisdemokratia kärsii.
Suuressa kunnassa äänestäjät voivat kokea olevansa etäällä päätöksenteosta, äänestäjät ja ehdokkaat tuntevat huonommin toisensa ja yhteisöllisyyden tunne voi olla heikompi.