Kuntien vakaviin talousongelmiin ei ole tiedossa helpotusta, arvioivat Verkkouutisten haastattelemat kunnan- ja kaupunginjohtajat.
Paineen taustalla on haastava asetelma, jossa kuntien velvoitteita on lisätty väestön ikääntymisestä ja asukkaiden palvelutarpeen kasvusta huolimatta.
– Yhtälö on hankala, eikä se mahdollista tasapainoista kuntataloutta. Kunta-valtio-suhde on pidemmän aikaa vääristynyt. Valtio ei ole kaikilta osin onnistunut huolehtimaan kuntien tosiasiallisista taloudellisista edellytyksistä selviytyä laeilla määrätyistä tehtävistä perustuslain suojaamaan rahoitusperiaatteen mukaisesti, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo.
Jyväskylän kaupunginjohtajan mukaan valtio on vetäytynyt omasta rahoitusvastuustaan viimeisen vuosikymmenen aikana.
– Jos valtio ei lisää kuntien rahoitusta, on selvä, että tehtäviä karsitaan ja priorisoidaan, Timo Koivisto toteaa.
Viime vuoden ennakkotietojen mukaan 225 kuntaa teki negatiivisen tuloksen. Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen pitää tilannetta erittäin huolestuttavana.
– Verotilitysvaje ei selitä viime vuoden heikkoa kehitystä kuin tietyiltä osin. Syyt ovat syvemmällä, kuntien laajoissa velvoitteissa, väestön ikääntymisessä, hitaassa talouskasvussa ja työn käsitteen murroksessa. Näyttää selvältä, että suuri osa kunnista ei selviä nykyisistä tehtävistään, jollei valtion rahoitus kasva, Mutanen toteaa.
Hän arvioi erikoissairaanhoidon kustannusten kasvavan lähivuosina. Samalla kasvaa riski, ettei perusterveydenhuoltoon kyetä osoittamaan riittäviä voimavaroja.
– Jännite sairaanhoitopiirien menojen ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien välillä kasvaa, jollei löydy arjessa toimivia ratkaisuja todellisen integraation ja työnjaon kehittämiseksi. Tilannetta vaikeuttaa suuressa osassa Suomea se, että väestön väheneminen heikentää merkittävästi kuntien rahoituspohjaa.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala huomauttaa, että kunnilla on vajaat 600 lakisääteistä tehtävää ja yli tuhat lakisääteistä velvoitetta.
– Hallitusohjelmassa on merkittäviä uusia lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita, kuten hoitajamitoitus ja oppivelvollisuusiän nostaminen. Oulun kaupunki on arvoinut, että yksistään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet tehtävät ja velvoitteet aiheuttavat kaupungille noin 15 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset, Päivi Laajala sanoo.
– Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on yritetty karsia eri hallituskausina, mutta siinä ei ole onnistuttu. Valtiovarainministeriö julkaisi Kuntien tilannekuva 2020 -raportin, mikä kertoo kuntatalouden vaikeasta tilanteesta. Valtion ja kuntien olisi yhdessä syytä arvioida tilanne ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.
Kuntien tilanne eriytyy
Useiden kaupunginjohtajien mainitsema ”mahdoton yhtälö” tuntuu myös suuremmissa kasvukeskuksissa. Tampereen pormestari Lauri Lylyn mukaan yhtenäiskunnan idean toimivuutta olisi syytä harkita tulevaisuudessa. Moni kunta haluaisi toimia nykyistä enemmän muun muassa työllisyyden ja alueiden elinvoiman hoitamisessa.
– Kuntien talouskehitys näyttää ajavan alueita eriarvoisiin asemiin. Näyttää siltä, että meillä on jatkossa kuntia, jotka eivät selviä velvoitteistaan ja kuntia, jotka tämän pystyvät täyttämään, Lyly sanoo.
Päivi Laajalan mukaan on todennäköistä, että talouden osalta kriisiytyvien kuntien määrä kasvaa, mikä voi johtaa uusiin kuntaliitoksiin.
– Nähtäväksi jää, tulevatko kunnat vielä eriytymään niin, että lopulta säädetään, että kunnat ovat erilaisia ja niillä on erilaiset tehtävät ja velvoitteet, Laajala sanoo.
Pirkkalan kunnan pormestari Marko Jarva toteaa, ettei kuntaliitosten taloutta parantava vaikutus ei ole itsestäänselvyys.
– Ne eivät automaattisesti korjaa kaikkia rakenteissa olevia haasteita. Kokonaisuutena kuntien määrä todennäköisesti vähenee tulevaisuudessa, Jarva arvioi.
Hallituksen sote-uudistuksen ei uskota juurikaan helpottavan kuntien tilannetta. Lauri Lylyn mukaan ratkaisu vaikuttaa keskittyvän edelleen rakenteisiin eikä päätavoitteeseen, jonka tulisi olla palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen.
– Rahoitusratkaisut ovat auki, ja pelkona on, että sote näyttäytyy pelkästään rahavirtojen ja maksuvastuiden uudelleenjärjestelynä. Tässäkin huolettaa, kantavatko kasvukeskuksien kunnat jatkossa nykyistä suuremman vastuun rahoituksesta, ja valtio vetäytyy pienempään rooliin, Lyly jatkaa.