Kuntajohtajat pitävät tärkeimpänä, että hallitusten jäsenet olisivat perehtyneitä sekä johdettavan yhtiön toimialaan että liiketoiminnan periaatteisiin.
– Yhtiöiden hallitusten jäsenten kelpoisuudesta on käytävä avointa julkista keskustelua. Kuntalakia ollaan paraillaan uudistamassa, joten mahdolliset uudet säännökset koskien kuntakonsernien johtamista voidaan ottaa huomioon uudessa kuntalaissa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) kuntajohtajapäivillä Espoossa torstaina.
Hän huomauttaa, että ammatillinen osaaminen ja poliittinen edustavuus eivät kumminkaan ole automaattisesti toistensa vastakohtia, vaan on mietittävä, miten oikea osaaminen löytyy eri puolueiden edustajista.
– Mikäli hallitusten jäsenillä ei ole mitään poliittista kytkentää, saattaa se merkitä johtamisen luottamuksen ja uskottavuuden menetystä, Mäki-Lohiluoma sanoo.
Johtajasopimukset pakollisiksi
Kaksi kolmasosaa kuntajohtajista pitää tarpeellisena, että kuntajohtajasopimukset säädettäisiin uudessa kuntalaissa pakollisiksi.
– Kunnan johtaminen on moniulotteinen työ, joka hoituu parhaiten siten, että yhdessä sovitut odotukset, vastuut, velvollisuudet ja tavoitteet on sovittu. Kaikille osapuolille selkeät pelisäännöt parantavat työn tuloksellisuutta ja poliitikot voivat arvioida kuntajohtajan työtä sovittujen mittareiden avulla, arvioi Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Olavi Kaleva.
Puolet kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kokee, että myös kunnanhallituksen puheenjohtajan asemasta ja tehtävistä olisi hyvä säännellä kuntalaissa. Tämä kirkastaisi hallituksen puheenjohtajan roolia ja selkeyttäisi työnjakoa kuntajohtajan kanssa.
Kunnan työntekijästä ei ole kunnanhallituksen johtajaksi
Yhteensä 80 prosenttia vastanneista kuntajohtajista on sitä mieltä, että kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa oleva ei voi olla kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Myös lähes 80 prosenttia luottamushenkilöjohtajista on samaa mieltä kuntien työntekijöiden mahdollisuudesta toimia johtavassa luottamustoimessa. Tämä on vahva viesti siitä, että hallituksen puheenjohtajan vaalikelpoisuussäännöksiä olisi syytä arvioida uudelleen kuntalain valmistelun yhteydessä.
Kaksi kolmasosaa kuntajohtajista ei pidä tarpeellisena, että hallituksen puheenjohtajan toimi olisi osa- tai kokoaikainen luottamustoimi. Neljä viidestä kuntajohtajasta katsoo, ettei myöskään valtuuston puheenjohtajan tehtävän tarvitse olla osa- tai kokoaikaista työtä.
– Tässä on merkittävä ero valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksiin. Noin 60 prosenttia heistä pitää hallituksen puheenjohtajan osa- tai kokoaikaisuutta tarpeellisena, vertaa Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen kyselytuloksia.
Nykyisen käytännön mukaan luottamustoimet hoidetaan vapaa-ajalla, mutta kunta voi halutessaan ottaa käyttöön osa- tai kokoaikaisen hallituksen puheenjohtajan.
Yhteensä 86 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista työskentelee kotikunnassaan. Alle 40-vuotiaista kuntajohtajista löytyy enemmän johtajia jotka asuvat muussa kunnassa kuin siinä, jossa toimivat kunnan- tai kaupunginjohtajana. Myös nuoremmista johtajista kolme neljäsosaa asuu kunnassa jossa työskentelevät.
Kuntajohtajien sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksiä kuntajohtamisen kehittämisestä kartoitettiin elokuun alussa toteutetussa kyselyssä. Kyselyyn vastasi yhteensä 150 kuntajohtajaa sekä 311 valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Suomessa on 320 kuntaa.