Vuoden luokanopettajaksi vuonna 2016 valittu Maarit Korhonen kertoo Mtv:llä, että monissa kouluissa oppilaiden suullisen arvioinnin käyttö numeroarvosanojen sijaan on herättänyt keskustelua. Moni alakoulu hylkäsi numeerisen arvioinnin viime syksyn jälkeen.
– Kyllä minäkin aluksi hieman nikottelin, kun alettiin puhua tästä sanallisesta todistuksesta, mutta nyt olen kyllä ehdottomasti sen kannalla, Korhonen kertoo Mtv:llä.
Sanallinen todistus muodostuu ruudukosta, jossa on valmiita lauseita ja opettajan kulloinkin valitsema oikea vaihtoehto arvioinniksi. Lauseet arvioivat muun muassa kirjoitustaitoa.
– Mielestäni kutosluokkaan asti voitaisiin mennä ilman numeroita. Toki kokeista annetaan numeroita, mutta sanallinen todistus on niin paljon monipuolisempi.
– Kun läiskäisee todistukseen vitosen, niin siitä iloisesta neljäsluokkalaisesta tulee murjottava viitosluokkalainen. Vaikutus on niin iso. Me tapamme oppimisen ilon, Korhonen summaa.
Korhosen mielestä opettajia on ohjeistettu huonosti suullisen arvioinnin käyttöön. Tyypillinen pelko on, että todistukseen laitetaan vain positiivisia asioita. Korhosen mukaan tulkinta on väärä.
Tällä hetkellä kunnat saavat päättää, käyttävätkö numeerista vai suullista arviointia. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan todistuksiin pitää poikkeuksellisesti kaikkien antaa numeroarvioinnit.
Korhosen mielestä järjestelmä pitäisi yhtenäistää tasapuolisuuden nimissä.
– Se on ihan älytöntä, että jokainen kunta tekee oman todistuksen.