Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 prosenttia.
Kuntavaaleissa äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänesti 52,9 prosenttia äänioikeutetuista. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin. Naisista äänesti 55,6 prosenttia ja miehistä 50,1 prosenttia. Tiedot perustuvat Kuntavaalit-tilastoon.
– Nuoret äänestävät yleensä muita ikäryhmiä vähemmän. Nämä vaalit eivät tehneet poikkeusta, yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo.
Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus eri väestöryhmissä oli vastaava kuin kuntavaaleissa. Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänesti 51,3 prosenttia äänioikeutetuista. Naisista äänesti 54,2 prosenttia.
Alle 93-vuotiaista äänestysaktiivisuus oli puolestaan matalin 21-vuotiailla miehillä, 23,9 prosenttia. Tiedot perustuvat Aluevaalit-tilastoon.
Parhaiten ansaitsevat äänestivät aktiivisimmin
Kuntavaaleissa ylimpään tuloviidennekseen kuuluneista äänioikeutetuista lähes 68 prosenttia äänesti. Alimmassa ryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 40 prosenttiin.
– Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla niin kunta- kuin aluevaaleissa. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ero äänestysaktiivisuudessa pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välillä oli kuntavaaleissa yli 28 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissa jopa 29 prosenttiyksikköä, Fredriksson kertoo.
Aluevaaleissa ylimpään tuloryhmään kuuluneista äänesti lähes 67 prosenttia. Alimmassa tuloryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 38 prosenttiin.
Korkeasti koulutetut ja eläkeläiset aktiivisia äänestäjiä
Korkeakoulututkinnon suorittaneet äänestivät näissäkin vaaleissa keskimääräistä aktiivisemmin. Kuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 26 prosenttiyksikköä keskiarvoa suurempi.
– Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla äänestysprosentti oli 42,7 prosenttia korkeampi kuin pelkän perusasteen suorittaneilla Tämä on iso ero. Aluevaaleissa eroa oli peräti 44 prosenttiyksikköä. Jos äänestysaktiivisuus olisi ollut suurempi, ero olisi saattanut olla pienempi, Fredriksson kertoo.
Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Kuntavaaleissa kaikista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 41,6 prosenttia.
Suomen- ja saamenkielisistä kuntavaaleissa äänesti 54,8 prosenttia. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysprosentti oli ruotsinkielisillä, yli 65 prosenttia. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli puolestaan matala, 22,4 prosenttia.
Aluevaaleissa suomen- ja saamenkielisistä äänesti 53,1 prosenttia. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysaktiivisuus oli ruotsinkielisillä, yli 63,9 prosenttia. Vieraskielisten äänestysprosentti jäi 21 prosenttiin.
