Pääsopijajärjestöjen JUKO:n, KoHo:n ja JAU:n puheenjohtajat kertoivat keskiviikkona neuvottelujen kulusta ja tavoitteistaan.
– Kunta-alalla tehdään vaativaa ja kansalaisten arvostamaa palvelutyötä, joka koituu kaikkien suomalaisten parhaaksi. Kunta-alalla huolehditaan yhteiskunnan peruspalveluista, koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä arjen sujuvuudesta, ympäristöstä ja turvallisuudesta. Näin pidetään huolta yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista sekä luodaan edellytyksiä myös elinkeinoelämän menestykselle, järjestöjen puheenjohtajat muistuttavat.
Järjestöjen mukaan kunta-alan palkkaratkaisun on noudatettava vähintään yleistä työmarkkinoilla syntyvää linjaa.
– Tuottavuutta on jatkuvasti parannettu myös julkisella sektorilla. Lisäksi on muistettava, että myös julkisen työnantajan palkanmaksukyky kohenee vähitellen, kun talous jatkaa kasvuaan,ne sanovat.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mukaan kunta-alan työntekijöiden ansiokehitystä on heikentänyt myös määräaikainen lomarahaleikkaus, joka oli osa kiky-ratkaisua.
Neuvottelut KT Kuntatyönantajien kanssa alkoivat joulukuussa, ja pääryhmä oli koolla viimeksi tiistaina, jolloin neuvottelupöydässä olivat esillä muun muassa tekstikysymykset.
Kunta-ala tavoittelee sopimusratkaisua, joka painottaisi yleiskorotusta. Järjestelyvara liitoille sopisi, jos siitä sovitaan keskustasolla. Puhtaasti paikallisesti jaettaviin eriin järjestöt suhtautuvat varauksellisesti.
Kaikki kunta-alan sopimukset päättyvät 31. tammikuuta. Palkansaajapuoli irtisanoi sopimukset marraskuun lopulla, jolloin järjestölliset toimet ovat mahdollisia heti 1. helmikuuta lähtien. JUKO, KoHo ja JAU ovat käyneet asiasta keskusteluja. Järjestölliset toimet ja sen myötä ongelmat kansalaisten palveluissa ovat mahdollisia, jos neuvottelut eivät muutoin etene.
Kunta-ala on maan suurin sopimusala. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 421 000 työntekijää, joista valtaosa on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä.