Erityisen myönteisesti kunnan ja yksityisen tuottajan yhteistyöhön suhtaudutaan, kun se koskee lasten päivähoitoa, katujen ja teiden ylläpitoa, infrastruktuurin rakentamista tai kulttuuritoimintaa.
Suomalaisten mielestä nykyisin rahaa haaskaantuu, sillä vain 15 prosenttia arvelee, ettei tehostamisen varaa palvelutuotannossa ole.
Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksesta Kumous kunnissa.
Sen mukaan maakuntauudistuksen jälkeen tulevaisuuden kunnissa koulu, kaavoitus ja kirjastot muodostavat kunnan kovan ytimen. Kaksi kolmesta suomalaisesta vaatii, että kunta myös hoitaa nämä tehtävät itse.
Kuntaverotuksen tasoon suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä. Puolet pitää tasoa sopivana palveluiden saatavuuteen ja laatuun nähden. Sen sijaan kuntaveron alennukseen soteuudistuksen jälkeen ei uskota. Kansalaisista 64 prosenttia uskoo, että kuntavero pysyy joko ennallaan tai nousee soteratkaisun jälkeisinä vuosina.
Suomalaisten mielestä koulu ei kaipaa uudistusta, vaan rahaa. Asiantuntijoiden huoli oppimiseroista ja laskevista Pisa-tuloksista ei ole tarttunut ihmisiin, sillä 70 prosenttia pitää kansallista koulujärjestelmää maailman parhaana.
Vain neljä prosentin mielestä koulu kaipaisi suurta uudistusta. Kaksi kolmesta vastaajasta olisi valmis lisäämään koulutuspanostuksia, vaikka se merkitsisi leikkauksia muualta.
Suomalaisten mielestä hallituksella ja eduskunnalla on sopivasti valtaa, mutta tyytymättömyys työmarkkinajärjestöihin on kasvanut. Kansasta 43 prosenttia arvioi, että ammattiyhdistysliikkeellä on liikaa valtaa. Työmarkkinajärjestöjä vallan rohmuamisesta moitti 37 prosenttia.
Liian vähän valtaa suomalaisten mielestä on tasavallan presidentillä ja yksityisellä kansalaisella. Presidentin valtaa liian vähäisenä pitää jopa 43 prosenttia suomalaista, yksilön valtaa 57 prosenttia.
Ulkopolitiikassa asenteet ovat muuttuneet selvästi kriittisemmiksi. Suomalaisista kuusi prosenttia hyväksyy Venäjän toimet maailmanpolitiikassa, kun taas Yhdysvallat saa tukea 11 prosentilta suomalaisista. Yli puolet suomalaisista toivoo, että Britannia peruu eropäätöksensä EU:sta ja vielä suurempi osa – 65 prosenttia – toivoo, ettei muita maita eroa.
Kunnissa kytee demokratiaongelma
Suomalaisista 70 prosenttia kokee oman kuntansa hallinnon ja päätöksenteon itselleen hyvin etäiseksi. 59 prosentin mielestä valtuustoissa istuu liikaa kunnan omia työntekijöitä.
Noin joka toinen vaatii suoran demokratian lisäämistä, kuten kunnallisia kansanäänestyksiä tai suoraa pormestarivaalia.
Koulu, kaavoitus ja kirjastot muodostavat jatkossa kuntien tehtävien kovimman ytimen. Nämä tehtävät kuntien pitäisi suomalaisten enemmistön mielestä hoitaa kokonaan itse.
Kuntien muiden tehtävien suhteen suomalaiset ovat käytännönläheisiä: niitä voidaan hyvin hoitaa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Suomalaisista 74 prosenttia ajattelee, että olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka niitä tuottaa.
Suomalaisten mielestä kuntapalveluissa hukataan rahaa tehottomuuteen. Vain 15 prosenttia kansalaisista arvelee, ettei kuntien palvelutuotannossa ole juurikaan tehostamisen varaa.
Tästä huolimatta vain 34 prosenttia suomalaisista uskoo siihen, että kilpailu parantaisi kuntapalveluita. Enemmistö myös torjuu laajat ulkoistamiset palveluiden tehostamiseksi.
Kuntien omavaraisuutta palvelutuotannossa pidetään arvona sinänsä. 57 prosenttia suomalaisista arvelee, että on kuntalaisen etu, että kunta tuottaa palveluistaan mahdollisimman paljon itse.
Valinnanvapaus saa kannatusta
Julkishallinnon jättiuudistus alkaa vuonna 2019, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle. Sote-uudistus tuo palvelujen käyttäjälle vapauden valita palveluntuottaja, mikä taas parhaimmillaan tuo sote-palveluihin laatua ja tehokkuutta kirittävää kilpailua.
Kansalaisille valinnanvapaus kelpaa. 45 prosenttia suomalaisista arvelee olevan hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään valinnanvapausmalliin, jossa kansalainen valitsee itselleen palveluntuottajan.
Kielteisesti valinnanvapauden tuloon suhtautuu 31 prosenttia, kansasta.
Valinnanvapauteen asennoituminen vaihtelee lähinnä puoluekannan perusteella. Vankimmin valinnanvapautta kannatetaan hallituspuolueiden kokoomuksen ja keskustan äänestäjien parissa, perussuomalaisia asia jakaa hieman enemmän.
Pontevimmin valinnanvapauden torjuvat vasemmistoliittoa äänestävät.
Muiden puolueiden äänestäjäryhmissä kannat hajoavat enemmän, ja esimerkiksi vihreitä äänestävien ryhmästä ei löydy selkeää mielipidesuuntaa.
Melko moni (25 %) ei osaa ottaa kantaa valinnanvapauteen. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallinnolliset ratkaisut jäävätkin kansalaisille helposti melko etäisiksi ja abstrakteiksi.
Vielä selvemmin tämä näkyy suhtautumisessa väitteeseen ”On hyvä, että julkinen terveydenhuolto siirtyy pois kuntien vastuulta maakuntien järjestettäväksi”. Jopa 47 prosenttia vastaajista valitsi kohdan ”vaikea sanoa”, 24 prosenttia oli samaa mieltä ja 29 prosenttia eri mieltä.