Pääsopijajärjestöt katsovat, että kunta-alan henkilöstö kantaa vastuunsa maan kilpailukyvyn edistämisestä työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla. Taakka on jopa suurempi kuin muilla palkansaajilla.
– On täysin kohtuutonta, että kunta-alan henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus asetetaan lisäksi kyseenalaiseksi valtionhallinnon yksipuolisilla, kuntien ja kuntayhtymien taloudellista asemaa entisestään heikentävillä toimenpiteillä, järjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan.
Nyt julkisuuteen tulleet hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä kunta-alalle tulevaa kompensaatiota verotulomenetyksistä. Järjestöjen mukaan tämä merkitsee, että hallitus asettaa kunta-alan tilanteeseen, joka uhkaa laajalti kunta-alan työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhdeturvaa tulevina vuosina.
Kilpailukykysopimuksen osana työnantajamaksujen rasitetta vähennetään ja osa maksutaakasta siirretään työnantajilta työntekijöille. Osa sovituista muutoksista aiheuttaa myös verotulomenetyksiä kunta-alalle.
– Tämä noin 384 miljoonan euron verotuloalenema merkitsee käytännössä rajuimmillaan noin 8 000 kunta-alan työntekijän ja viranhaltijan keskimääräistä vuosipalkkaa sosiaalikuluineen, järjestöt arvioivat.
Kunta-alan pääsopijajärjestöt edellyttivät neuvottelujen yhteydessä ehtona kilpailukykysopimuksen solmimiselle, että sopimuksen aiheuttamat verotulomenetykset korvataan kunta-alalle täysimääräisesti. Tämä on myös ollut Kuntatyönantajien lähtökohta.
Lisäksi julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Tästä kertyvä varallisuus ei jää julkisen sektorin työnantajien käyttöön, vaan sillä rahoitetaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus tulevina vuosina.
Kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ja Kunta-alan Unioni.