Ihmisoikeusliiton tänään julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että myös Suomessa tytöt ja naiset kohtaavat kunniaan liittyvää väkivaltaa, kuten kotiin eristämistä ja muuta sosiaalista rajoittamista, valvontaa sekä fyysistä väkivaltaa ja sillä uhkailua.
Selvityksessä haastateltavat kertoivat siitä, kuinka veljet seuraavat siskojensa liikkumista ja käytöstä. ”Huonosti” käyttäytynyttä tyttöä rangaistaan esimerkiksi kotiarestilla tai nuoret tytöt pelkäävät joutuvansa pakotetuksi avioliittoon.
Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai suvun kunniaa. Kunniaan liittyvä väkivalta nivoutuu vahvasti käsityksiin sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Se on yksi lähisuhdeväkivallan muoto, joka kohdistuu varsinkin tyttöihin ja naisiin, mutta myös poikiin ja erityisesti HLBTI- eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluviin miehiin.
Maailmassa kunniavälivaltaa esiintyy esimerkiksi Etelä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopassa monenlaisista taustoista tulevien ja eri uskontokuntiin kuuluvien keskuudessa.
– Suurin ongelma on se, ettei kunniaan liittyvää väkivaltaa tunnisteta Suomessa eikä uhrien suojelu toteudu. Toisaalta ongelmana on myös ilmiön kulttuuristaminen ja joidenkin maahanmuuttajaryhmien leimaaminen. Kunniaan liittyvää väkivaltaa nähdään sielläkin, missä sitä ei ole, Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen sanoo.
Selvitys paljastaa suomalaisten viranomaisten puutteellisen kyvyn tunnistaa ja toimia kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi. Koulutusta tarvitsevat niin poliisi, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opettajat kuin maahanmuuttohallinnon työntekijätkin.
– Vertailussa esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan Suomi on auttamatta jäljessä. Kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen tarvitaan ripeästi lisää osaamista, Jäppinen toteaa.
Ihmisoikeusliitto vaatii myös pakkoavioliittojen kriminalisointia. Niitä ei ole Suomessa erikseen kriminalisoitu, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
– Asiat eivät muutu kauhistelemalla tai vaikenemalla. Ihmisoikeusliitto on tehnyt jo vuodesta 2010 pitkäjänteistä asennemuutostyötä yhdessä eri maahanmuuttajayhteisöjen kanssa, kertoo Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Johanna Latvala.
Selvityksen aineisto muodostui 32 teemahaastattelusta maahanmuuttajataustaisten ihmisten ja eri alojen ammattilaisten kanssa, poliisiasiakirja-aineistosta, verkkokyselystä opetusalan ammattilaisille ja pohjoismaisten käytäntöjen kartoituksesta.