Toisen asteen oppilaitokset voivat kieltää opiskelijoita ottamasta omaa tietokonettaan tai muita sähköisiä opiskeluvälineitä kouluun, opetusneuvos Teijo Koljonen opetushallituksesta vastaa vahvistaa Verkkouutisille.
Käyttövelvoitetta on suunniteltu esimerkiksi Hämeenlinnaan. Koljosen mukaan oppilaitokset voivat päättää velvoitteen käyttöönotosta itsenäisesti.
– Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, miten ohjeistavat opiskelijoita opiskeluvälineiden käytössä. Käytännössä voi olla kuitenkin mahdotonta valvoa, käyttävätkö opiskelijat omia välineitään oppituntien ulkopuolella esim. kotitehtävien ja projektitöiden tekemisessä, Koljonen sanoo Verkkouutisille.
Uusi oppivelvollisuuslaki velvoittaa Suomen lukiot ja ammattioppilaitokset hankkimaan aloittaville oppilailleen opiskeluvälineet. Laitteen tulee sisältää lukion suorittamisen kannalta vaadittavat toiminnot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppimisympäristöt toimivat ja tietokoneella pystyy harjoittelemaan ylioppilaskokeessa vaadittavia alustoja ja toimintoja.
Tietokoneen käyttövelvoite on herättänyt huolta erityisesti opettajien keskuudessa. Hämeenlinnalaisen lukion kuvaideopettajan, taiteen tohtorin Piritta Malisen mukaan velvoite on johtamassa esimerkiksi Hämeenlinnassa siihen, että ensi syksynä esimerkiksi kuvataiteessa kolmen kapasiteetiltaan riittävän tietokoneen käyttöä vuorottelee 33 opiskelijaa, vaikka heistä viidellätoista olisi mahdollisuus omaan tehokkaaseen tietokoneeseen.
Malinen nosti Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan huolen digiosaamisen peruutusloikasta ja innovaatioprojektien lykkääntymisestä.
Opetusneuvos Teijo Koljosen mukaan huoli on aiheeton. Hänen mukaansa ”varsinaista digiloikkaa ei enää tarvita”.
– Ylioppilaskirjoitukset sähköistettiin vuosina 2016-19, jona aikana on harjaannuttu käyttämään sähköisiä välineitä ja oppimisympäristöjä hyvin. Tavoitteena ei ole, että jatkuvasti otettaisiin käyttöön hienompia ja kalliimpia laitteita ja ohjelmia, Koljonen vastaa.
– Lukion oma toimintakulttuuri sekä laadukas opetus ovat avainasemassa, ja niiden avulla myös opiskelijoiden innovaatioprojektit ovat mahdollisia.
Huolena alueellinen epätasa-arvo
Kunnat ja koulut vastaavat itse laitteiden hankinnasta ja tilaamisesta. Kunnilla ei toisin sanoen ole yhdenmukaista ohjeistusta siitä, millainen tietokoneen tulisi olla.
Tietokoneiden hinta ja taso voi vaihdella näin ollen kunnittain merkittävästikin. Monessa kunnassa mietitäänkin, miten niukat varat voidaan käyttää ominaisuuksiltaan suppeiden tietokoneiden hankintaan.
Opetusneuvos Teijo Koljosen mukaan opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan tarjota ja lukio-opinnoille asetetut tavoitteet saavuttaa peruslaitteilla ja -ohjelmilla.
– Ihannetila tietysti olisi, että kaikilla olisi yhdenvertaiset puitteet opiskeluun kaikissa Suomen lukioissa, mutta tähänkin asti koulurakennukset varusteluineen ovat poikenneet toisistaan johtuen koulutuksen järjestäjien erilaisesta panostuksesta koulutussektorille, Koljonen sanoo.
Nykyään on hänen mukaansa tarjolla paljon ilmaisia ohjelmia ja sovelluksia, jotka toimivat edullisissakin laitteissa.
– Lukio-opinnoissa on mahdollisuus menestyä hyvin myös ilman erikoisohjelmien käyttöä opinnoissaan. Myös ylioppilastutkinnossa parhaimpiin arvosanoihin voi yltää käyttämälle kaikille maksutta saatavilla olevia ohjelmia, hän sanoo.