Huoli palveluiden ja henkilöstön saatavuudesta sekä taloudelliset syyt saavat kunnat ulkoistamaan sosiaali- ja terveyspalveluitaan. Toisaalta kunnat ovat myös palauttaneet palveluita omaan tuotantoonsa, käy ilmi Kuntaliiton tekemästä kyselystä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusta koskeva kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueille. Vastauksia saatiin yhteensä 159, ja ne koskivat 235 kuntaa. Kysely kattoi 83 prosenttia maan väestöstä.
Kyselyssä osittaisella ulkoistuksella tarkoitettiin yksittäisen terveysaseman tai muun palvelukokonaisuuden siirtämistä yksityiselle palveluntuottajalle. Ulkoistamisella ei kyselyssä tarkoitettu omaa toimintaa täydentävää ostopalvelua.
– Vastanneista 43 prosenttia ilmoitti ulkoistaneensa ainakin jonkun terveyspalvelujen palvelukokonaisuuden. Osan sosiaalipalveluista on ulkoistanut yli kolmannes vastanneista kunnista. Kymmenen kuntaa oli ulkoistanut tai tehnyt päätöksen ulkoistaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Toisaalta 57 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ne eivät ole ulkoistanut sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelukokonaisuuksia. Yhteensä 34 vastaajaa ilmoitti, että kunnassa on suunnitteilla palvelujen ulkoistuksia lähivuosina. Näistä kolme vastaajaa ilmoitti suunnittelevansa kokonaisulkoistusta.
– Yleisimpiä syitä ulkoistukseen ovat kyselyn perusteella palvelujen saatavuuden turvaaminen, henkilöstön – erityisesti lääkäreiden – saatavuus, kustannusten hallinta ja palvelujen saavutettavuus sekä lähipalvelujen ja työpaikkojen turvaaminen, Myllärinen toteaa.
Yleisimmät kuntien ulkoistamat terveyspalvelut ovat terveyskeskuksen tai -aseman lääkäripalvelut ja päivystys. Seuraavaksi eniten on ulkoistettu tehostetun palveluasumisen yksiköiden lääkäripalveluita sekä suun terveydenhuoltoa.
Sosiaalipalveluista yleisimmin on ulkoistettu vanhusten ja vammaisten palveluasumista, kotihoidon palveluja, kehitysvammaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja, lastensuojelun laitoshoitoa sekä lapsiperheiden kotipalvelua.
Huolena lääkärien vaihtuvuus
Kunnat ovat varsin tyytyväisiä tekemiinsä ulkoistuksiin: 75 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti olevansa tyytyväisiä ulkoistamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, ja vain 3 prosenttia kertoi tyytymättömyydestä.
– Syitä tyytyväisyyteen ovat muun muassa kuntalaisten tyytyväisyys yksityisiin palveluihin ja saavutetut taloudelliset hyödyt. Avovastauksissa esitetyt kriittiset arviot liittyivät erityisesti lääkäreiden vaihtuvuuteen ja sopimusten seurannan aiheuttamaan lisätyöhön, Myllärinen sanoo.
Yhteensä 24 vastaajaa ilmoitti ottaneensa ulkoistettuja sosiaali- ja terveyspalveluja takaisin omaan tuotantoon.
– Näin on tapahtunut viiden kunnan terveyskeskuksen tai terveysaseman kohdalla. Viisi kuntaa ilmoitti luopuneensa vuokralääkäreistä vastaanotoilla, Myllärinen kertoo.
Kotiutettuina palveluina mainittiin myös päivätoiminta, asumispalvelut, työterveyshuolto, lastensuojelun laitoshoidon paikat ja lapsiperheiden kotipalvelu.