Kunnat katsovat mallin aiheuttavan ongelmia kansanvallalle ja kuntien omistajaohjaukselle.
Lakiesityksen mukaan sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kunnasta on sitä mieltä, että ehdotettu hallintomalli ei ole kansanvallan näkökulmasta toimiva. Toimivana sitä pitää kymmenesosa kunnista.
Kuntien omistajaohjauksen näkökulmasta vielä suurempi enemmistö tyrmää hallintomallin. Vastanneista kunnista 94 prosenttia ei pidä sitä toimivana, ja toimivaksi sen kokee vain kaksi prosenttia vastaajista.
Vastanneista kunnista kolme neljäsosaa pitää yhtymäkokousta parempana vaihtoehtona sote-alueen kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi. Silloin kukin kunta valitsisi edustajansa erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi näille toimintaohjeet.
Kuitenkaan kansanvallan näkökulmasta 55 prosenttia vastaajista ei pidä tätäkään mallia toimivana. Omistajaohjauksen kannalta taas runsas kolmannes katsoo yhtymäkokousmallin toimivaksi.
Vaikutusmahdollisuudet uhattuina
Kuntien enemmistö kokee, että sote-alueen päätöksentekomalli ei turvaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia. Kyselyn vastaajista 64 prosenttia arvioi vaikutusmahdollisuudet huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Hyviksi tai erittäin hyviksi vaikutusmahdollisuudet kokee 13 prosenttia kunnista.
Kriittisimmin kuntien vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuvat 10 000–20 000 asukkaat kunnat. Niistä 81 prosenttia arvioi, ettei sote-alueen päätöksentekomalli turvaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia.
Kuntia huolestuttaa myös niiden vastuulle jäävien palveluiden järjestäminen. Kunnista 64 prosenttia arvioi, että niillä on erittäin huonot tai ei lainkaan mahdollisuuksia selvitä kunnan vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta, jos sote-uudistus toteutuu hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.
Hyvin velvollisuuksistaan arvioi selviävänsä 12 prosenttia kunnista.
Ongelmia uskotaan syntyvän myös kunnalle jäävien palvelujen ja sote-palvelujen integroinnissa.
Maksuosuuksien määräytyminen jakaa mielipiteet
Kunnan maksuosuuden määräytyminen sote-alueelle ja tuotantovastuussa olevalle kuntayhtymälle jakaa kuntien näkemykset. Yleisimmin valittu vastausvaihtoehto on ”jollain muulla tavoin kuin lakiesityksessä esitetyllä tavalla”.
Lakiesityksessä esitettyä maksuosuuden määräytymistä kannattaa reilu viidennes kunnista. Avovastauksissa kunnat esittivät, että korvauksen pitäisi määräytyä kuntien toteutuneiden kustannusten perusteella.
Investointipäätösten työnjaossa tulee kuntien mielestä ottaa huomioon investoinnin luonne. Noin 61 prosenttia kunnista kannattaa investointipäätöksen tekemistä joko sote-alueella tai tuotantoalueella riippuen investoinnin koosta.
Kunnista 44 prosenttia kannattaa investointien rahoittamista niistä aiheutuneiden kustannusten mukaisena osuutena kuntien maksuosuudessa sote-alueelle.
Kiinteistöjen hallinnan ja omistuksen kunnat haluavat pitää tuotantoalueilla. Kunnista 39 prosenttia on sitä mieltä, että sote-kiinteistöjen hallinnan ja omistuksen tulee pitkällä aikavälillä olla tuotantoalueen kuntayhtymässä.
Aikataulu mahdoton
Kyselyssä kunnat saivat myös nostaa esille haluamiaan sote-uudistukseen liittyviä asioita.
Yleisimmin esiin tuodut näkemykset liittyvät uudistuksen aikatauluun, jota ei pidetä mahdollisena toteuttaa. Lisäksi lakiesityksen kokonaisvaikutusten arviointia pidetään puutteellisena.
Vastaajat myös kyseenalaistivat koko sote-alueen tarpeellisuuden.
Kuntaliitto lähetti sähköisen kyselyn kaikkien Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin osoitettuna kunnan- tai kaupunginhallituksille. Vastauksia saatiin 4. helmikuuta mennessä 185 kunnasta, mikä vastaa 62 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Vastanneet kunnat edustavat hyvin koko kuntakenttää.