Kunnat ja kuntayhtymät säästivät viime vuonna henkilöstömenoista 1,1 prosenttia eli 214 miljoonaa euroa. KT Kuntatyönantajien mukaan säästöt hankittiin lähes ilman lomautuksia tai irtisanomisia, ja sama linja näyttää jatkuvan.
Useiden edellisten vuosien tapaan valtaosa kunta-alan henkilöstömenojen säästöistä saatiin KT:n mukaan aikaan sopeuttamistoimilla, jotka perustuivat ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja joilla haettiin pysyviä säästöjä.
Kunnat ja kuntayhtymät tehostivat toimintaansa työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla ja hyödynsivät luonnollista poistumaa. Avoimeksi tulleiden tehtävien täyttämistä harkittiin edelleen tarkoin, ja sijaisten sekä määräaikaisten käyttöä pyrittiin vähentämään.
Säästöjä on KT:n mukaan syntynyt, kun henkilöstön sairauspoissaoloja on saatu vähenemään. Henkilöstöä on myös jäänyt vähemmän varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Seutuyhteistyö on kuntatyönantajien mielestä hyvä keino säästää henkilöstömenoissa. Säästöjä on haettu myös ulkoistamalla tai yhtiöittämällä toimintoja. Toisaalta KT:n kyselyssä moni vastaaja ilmoitti vähentäneensä ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöä.
Lokakuussa 2017 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 419 000 palkansaajaa. KT:n tiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat, että vuonna 2020 kuntasektorilla työskentelee 410 000 palkansaajaa.
Viime vuonna kunta-alan yhteen lasketut henkilöstömenot olivat 20,3 miljardia euroa.