Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset jopa alenivat puolisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Suurista kaupungeista Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan terveydenhuollon kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen. Keskisuurista kunnista vastaava tilanne oli Varkaudessa, Mikkelissä, Kirkkonummella, Sipoossa ja Imatralla.
Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Suuret kaupungit purkaneet laitoshoitoa
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna noin viisi miljardia euroa. 0,6 prosentin menonkiristys tarkoittaa tässä summassa 30 miljoonaa.
Samaan aikaan valtio on lisännyt terveydenhuollon velvoitteita koko Suomen tasolla noin 50 miljoonalla. Tästä suurten kaupunkien laskennallinen osuus on noin 30 miljoonaa.
– Voidaan perustellusti sanoa, että suuret kaupungit ovat sopeuttaneet terveydenhuollon kustannuksiaan yli 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Monet asiat aiheuttavat tällä hetkellä julkisten terveyspalvelujen kasvupainetta: väestön ikääntyminen, taantuma ja kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
– Tämän huomioon ottaen voidaan suurten kaupunkien kustannusten hallintaa pitää erittäin hyvänä saavutuksena. Siihen on päästy palvelurakenteita muuttamalla ja toiminnan virtaviivaistamisen ja tehostamisen avulla. Perusterveydenhuollon laitoshoitoa on pystytty purkamaan monessa kunnassa, mikä näkyy terveystoimen laitoshoidon kustannusten 15 prosentin alenemisena, Myllärinen jatkaa.
Myös keskisuurissa kunnissa kasvu maltillista
Keskisuurissa kunnissa perusterveydenhuollon kustannukset alenivat ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kustannukset kasvoivat. Sosiaalitoimen kustannusten kasvu näkyi erityisesti vammaisten ja kehitysvammaisten palvelujen, päihdepalvelujen ja toimeentuloturvan kustannusten kohoamisena.
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3 306 euroa asukasta kohti. Kustannusten reaalikasvu oli 1,5 prosenttia.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon vuosittaisessa kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Keskimäärin kyseiset kaupungit maksoivat terveydenhuollosta 2 275 euroa vuodessa asukasta kohti.
Suurimmat sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat Kemissä, 3 866 euroa asukasta kohden. Myös Kemin terveydenhuollon kustannukset olivat suurten ja keskisuurten kuntien korkeimmat, 2 930 euroa asukasta kohti.
– Keskimääräistä korkeammat kustannukset johtuvat Kemissä pääasiassa erikoissairaanhoidon sekä oman avoterveydenhuollon ja toimeentuloturvan ja työllistämisen keskimääräistä huomattavasti korkeammista kustannuksista, arvioi Kemin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen.
Kaikkein pienimmät kustannukset olivat Sipoolla, 3 015 euroa asukasta kohden.
– Vertailun pienimmät kustannukset Sipoossa ovat vuosia jatkuneen määrätietoisen palvelujen kehittämistyön ja toiminnan tehostamisen tulosta. Asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy ja eheät palvelukokonaisuudet sekä moniammatillinen työ ovat ohjanneet muun muassa rakennemuutosten johtamista, prosessien kehittämistä ja toimintatapojen muutosta, analysoi Sipoon sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko.
Keskisuurten kuntien vertailussa mukana ovat Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula ja Varkaus. Lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja Mustijoen perusturvan kuntayhtymät.