Rahastot kanavoivat julkiselle sektorille taloudellisesti riskitöntä rahoitusta lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä työllistymisen edistämiseen.
Jo noin 30 kaupunkia, kuntaa ja kuntayhtymää – muun muassa Tampere, Oulu, Hämeenlinna ja Lahti – valmistelee tällaisia hankkeita omista tarpeistaan lähtien. Varat rahastoihin kerätään yksityisiltä sijoittajilta ja julkinen sektori maksaa vain mitatuista, todennetuista tuloksista.
Talouspaineissa monet kunnat ovat hakeneet säästöjä ehkäisevästä toiminnasta, mikä näkyy ennen pitkää uusina ongelmina ja lisäkustannuksina. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon varoista vain noin kymmenen prosenttia kanavoidaan tätä nykyä edistävään ja ehkäisevään toimintaan, vaikka sen säästöpotentiaali olisi varovaisestikin laskettuna satoja miljoonia euroja.
– Rahastot tarjoavat vaihtoehdon leikkauslistoille. Ne ovat budjetin ulkopuolinen työkalu, joka mahdollistaa tavoitteelliset investoinnit hyvinvointiin, painottaa Sitran johtava asiantuntija Sari Rautio.
Sitra on kartoittanut kuntien ja ministeriöiden haasteita ja tarpeita sekä ideoinut uudet rahastot ja niiden painopisteet yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Rahoituksessa hyödynnetään tulosperusteista rahoitussopimusta (Social Impact Bond, SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto.
Ensimmäinen rahasto aloittaa ensi vuoden alkupuolella
Ensimmäiseksi on valmistumassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin keskittyvä rahasto, jonka toiminta alkaa ensi vuoden alkupuolella. Sen hankehallinnoijaksi eli ”pääurakoitsijaksi” on valittu kilpailutuksen kautta varainhoitoyhtiö FIM, jonka tehtäviin lukeutuu muun muassa rahaston varainhankinta. Käytännön hankkeiden arvioinnissa sitä auttaa Lastensuojelun Keskusliitto.
Mahdollisia rahoituskohteita mallinnetaan parhaillaan eri puolilla Suomea, muun muassa Hämeenlinnassa, Oulussa ja Tampereella. Esimerkiksi Oulun kaupungin suunnitelmissa on vähentää koulupoissaoloja ja ehkäistä siihen johtavia syitä.
Työllistymisen edistämiseksi suunnitellun rahaston hankehallinnoija kilpailutetaan ensi vuoden alkupuolella. Uusia ratkaisuja työttömyyden selättämiseen etsitään jo muun muassa Hollolassa, Konnevedellä, Lahdessa ja Uuraisilla.
– Myös tämä rahasto on herättänyt paljon kiinnostusta. Työllä tai sen puutteella kun on suuri vaikutus ihmisten kokemaan hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen. Myös kustannuspuolella on voitettavaa: yhden työttömän nettokustannus julkiselle taloudelle on noin 18 000 euroa vuodessa, muistuttaa Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimiä vetävä Mika Pyykkö.
Tämän jälkeen on kolmannen rahaston vuoro. Se rahoittaa hankkeita, jotka vahvistavat ikäihmisten itsenäistä toimintakykyä.
Lähtökohtina selkeät ja mitattavat tavoitteet
Tulosperusteisen rahoitussopimuksen eli SIB-mallin ideana on, että yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja toiminnan kantaen myös niihin liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista.
Jokainen hanke suunnitellaan kunnan omista tarpeista ja lähtökohdista. Sille määritellään konkreettiset, ymmärrettävät ja mitattavat tavoitteet, minkä jälkeen toimenpiteitä ohjataan tuloslähtöisesti.
Jos asetetut tavoitteet saavutetaan, kunnalle syntyy yleensä säästöjä, joista se maksaa osan tulospalkkiona rahastolle. Jos taas tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa mitään.
– Malli auttaa julkista sektoria ostamaan tuloksia, sillä hinnan ja suoritemäärän sijasta hankinnan keskiöön nousee haluttu myönteinen muutos ja sen aikaansaama vaikuttavuus, Sari Rautio painottaa.
Yksityisille ja institutionaalisille sijoittajille rahastot tarjoavat paitsi uudenlaisen sijoituskohteen myös mahdollisuuden edistää yhteistä hyvää. SOK kertoi äskettäin miljoonan euron vaikuttavuussijoituksesta maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä edistävään hankkeeseen. Myös Lähi-Tapiola pohtii sijoituksia tulosperusteisiin rahoitussopimuksiin. Aiemmin SIBeihin ovat sijoittaneet muun muassa Me-säätiö, finanssisijoittaja Henri Kullvik ja Sitra.
SIB-hankkeet kestävät tyypillisesti muutamia vuosia. Jos toimintamalli todetaan vaikuttavaksi, sitä on mahdollista jatkaa muodossa tai toisessa vaikkapa kunnan omin varoin.
– Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. Vaikuttavuuden varmistaminen tarkoittaa siis miljardien eurojen verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä, Pyykkö toteaa.
Sitran Suomeen tuomaa SIB-mallia kokeillaan jo kahdessa hankkeessa. Ensimmäinen niistä lisää työhyvinvointia julkisella sektorilla ja toinen, työ- ja elinkeinoministeriön vetämä hanke nopeuttaa maahanmuuttajien työllistämistä.