Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat kunta-alalla noin 2,2 miljardia vuosittain. Noin puolet kustannuksista on välillisiä ja puolet välittömiä kustannuksia.
Työkyvyttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa on suuria eroja. Eniten kustannuksia aiheuttavat sairauspoissaolot ja niistä erityisesti pitkät sairauspoissaolot.
Viime aikoina kunnissa on tehostettu työkykyongelmien tunnistamista, asetettu tavoitteita ja parannettu seurantaa.
– Keskeisin asia on se, että työhyvinvointi ja työkykyasiat liitetään osaksi organisaation normaalia johtamista, eikä se jää erilliseksi toiminnaksi. Hyvin johdetussa organisaatiossa myös työhyvinvointi- ja työkykyasioita johdetaan, tiivistää kunta-alan henkilöstön eläkeasioista huolehtivan Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.
Kehitys työelämäasioissa on kunta-alalla ollut viime vuosina myönteistä monen työyhteisötason mittarin mukaan.
– Kunnissa on tehty erittäin paljon hyvää työtä työhyvinvoinnin tukemisessa ja työkyvyttömyyden ehkäisemisessä viime vuosina, sanoo Forma.
Hänen mukaansa julkisen sektorin tilanne on kimurantti taloudellisten paineiden ja rakenneuudistusten vuoksi.
– Huolta on syytä kantaa siitä, miten hyvä työelämää koskeva kehitys jatkuu ja miten työhyvinvointia ja työuria tuetaan esimerkiksi sote-uudistuksen aiheuttamassa myllerryksessä. Lähivuosien avainsana kaikessa työelämään liittyvässä julkisella sektorilla on muutos ja muutosjohtaminen, tiivistää Forma.