Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta vaatii kunnille riittäviä resursseja opetus- ja sivistyspalveluiden järjestämiseen.
– Keskustelu tulevan vaalikauden koulutuspoliittisista tavoitteista on jo käynnistynyt. Esiin keskusteluissa ovat nousseet muun muassa oppivelvollisuusiän laajentaminen, varhaiskasvatuksen maksuttomuus sekä perusrahoituksen riittävyys, Päivärinta totesi keskiviikkona Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä Helsingissä.
Kuntaliiton laskelmien mukaan oppivelvollisuuden jatkaminen 19-vuotiaaksi maksaisi 183 miljoonaa euroa. Mikäli oppivelvollisuus laajennettaisiin koskemaan 6-vuotiaita, olisi lisäkustannus tästä noin 200 miljoonaa euroa.
– Olemme Kuntaliitossa esittäneet, että mahdolliset lisäresurssit käytettäisiin oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan perusopetuksen parantamiseen, sillä syrjäytymiskehitys alkaa jo aiempina kouluvuosina. Lisäämällä kohdennettuja tukitoimia ja lisäresursseja juuri oikeisiin vaiheisiin saataisiin aikaan paremmat valmiudet siirtyä toiselle asteelle, Päivärinta huomautti.
Oppivelvollisuusiän alentamisen sijaan voitaisiin hänen mukaansa harkita kaksivuotista esiopetusta. Koulupolun alkua tulisi myös joustavoittaa.
– Mekaaninen oppivelvollisuusiän laajentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta ei korjaa nykyisen peruskoulun puutteita, Päivärinta varoitti.
Varhaiskasvatuksen merkitys osana koulutusjärjestelmää on saanut yhä suuremman painoarvon, ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisääminen on ollut yksi tämän hallituskauden haasteista.
– Yhdeksi ja voisi sanoa ainoaksi keinoksi osallistumisasteen nostamiseksi on nostettu maksuttomuus. Huoltajien näkökulmasta maksuttomuus voi olla hyvä asia, mutta onko se ratkaisu osallistumisen lisäämiseksi? Välttämättä ei, sillä monella niistä lapsista, jotka eivät tällä hetkellä osallistu varhaiskasvatukseen, se osallistuminen olisi jo maksutonta. Tässä yhteydessä pitäisi nostaa keskusteluun myös erilaiset avoimen varhaiskasvatuksen muodot, palveluohjaus sekä kotihoidontukijärjestelmä. Asiakkaille maksuton ei ole kunnalle maksutonta, Päivärinta muistutti.
Hänen mukaansa kuntalaiset ovat tyytyväisiä käyttämiinsä opetus- ja sivistyspalveluihin, mutta palvelujen järjestäminen hyvin tulevaisuudessakin kaikissa kunnissa edellyttää riittäviä resursseja.
– Valtio on tällä vuosikymmenellä vetäytynyt merkittävästi koulutus- ja sivistyspalveluiden rahoituksesta. Kunnat ovat vastuullisesti paikanneet tätä rahoitusvajetta. Tulevalla hallituskaudella perusrahoitusta on kuitenkin vahvistettava merkittävästi, jotta vajetta voidaan kuroa umpeen, Päivärinta painotti.