– Kun muutama vuosi on kulunut, ulkoistettuja palveluja on palautettu takaisin kunnan omaksi työksi. Syynä on perin usein ollut laatu suhteessa hintaan. Hinnankorotukset ovat olleet useissa kunnissa odottamattoman suuria. Viimeisimpien tietojen mukaan jopa lähes sadassa kunnassa tehtäviä on palautettu takaisin kuntien itsensä hoidettavaksi, Pihlajamäki sanoi keskiviikkona Helsingissä.
Ulkoistukset ovat hänen mukaansa kohdistuneet viime vuosina Jytyn edustamilla aloilla ennen muuta kuntien talous- hallintohenkilöstöön. Tapahtunut murros on tarkoittanut palvelujen keskittämistä isompiin kokonaisuuksiin.
– Keskittäminen on tuonut synergiaetuja ja vähentänyt organisaation haavoittuvuutta, kun useampi ihminen tekee samansisältöisiä tehtäviä. Se on merkinnyt myös muun muassa työntekijöiden työtehtävien suoritemäärien kasvua, Pihlajamäki totesi.
Keskittämisen kääntöpuoli on Pihlajamäen mukaan ollut kuitenkin se, että työt ovat muuttuneet aiempaa pakkotahtisemmiksi ja yhteys oman kunnan moniin työyksikköihin on heikentynyt ja pahimmassa tapauksessa jopa katkennut. Työuupumus ja sitä kautta sairauslomat ovat lisääntyneet.
– Keskittämällä on siis saavutettu ehkä lyhyellä tähtäimellä tuloksellisuuden kasvua, mutta kielteiset vaikutukset muun muassa organisaation saumattoman yhteistyön näkökulmasta ovat jopa kasvaneet, hän moitti.
Kuntatalouden ongelmien syventyessä leimakirves on heilunut Pihlajamäen mukaan ”käsittämättömän usein” kuntatyöntekijöiden suuntaan.
– Työntekijöitä on moitittu tehottomiksi ja kuntia syyllistetty hallinnon paisuttamisesta. Vanha klisee kunta-alan tehottomuudesta saa kuitenkin vain harvoin näyttöä. Tässä tilanteessa on hyvä muistaa, että kuntien hallinnossa työskentelee vain alle viisi prosenttia koko kuntahenkilöstöstä, hän muistutti.