Kun kunnat ovat entistä suurempia, hallituksen puheenjohtajan tehtävät lisääntyvät ja rooli korostuu.
– Tulos on ymmärrettävä, sillä isoimmissa kunnissa hallituksen puheenjohtaja toimii koko kunnan poliittisen koneiston johtajana. Kuntien toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja asioiden käsittelyyn tarvitaan entistä enemmän aikaa. Hallituksen puheenjohtaja on myös kunnanjohtajan työparina operatiivisissa tehtävissä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) kommentoi kyselyn tuloksia.
Valtuustojen puheenjohtajien osa- tai kokoaikaisuutta kannatti kolmannes vastanneista puheenjohtajista.
Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta haluaa, että hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, asemasta ja vastuista säännellään yleisluontoisesti uudessa kuntalaissa.
Oikeus puheenjohtajan erottamiseen saa kannatusta
Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista puheenjohtajista kokee, että hallituksen puheenjohtaja pitäisi voida erottaa epäluottamuslauseen perusteella. Nyt erottaminen koskee koko hallitusta.
Lähes neljä viidestä on sitä mieltä, että kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa oleva ei voisi olla hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
– Tämä on vahva viesti siitä, että kunnan työntekijä ei voi olla kunnassa poliittisesti johtavassa asemassa. Päätöksenteon luotettavuus kärsii, tutkija Sini Sallinen tulkitsee.
Kyselyn tuloksia julkistettiin Kuntalaki uudistuu -seminaarissa keskiviikkona. Tapahtumassa hahmoteltiin, miten parhaillaan uudistettavalla kuntalailla voidaan vahvistaa kuntien poliittista johtamista. Kyselyyn vastasi yhteensä 311 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa 200 kunnasta. Suomessa on 320 kuntaa.