Haluaisitko ansaita muutamia tuhansia euroja enemmän vuodessa? Siinä tapauksessa kannattaa muuttaa Jomalaan, jossa kunnallisveroaste on maan matalin. Jomalalainen keskipalkkainen työntekijä saa käteen vuodessa noin 2[nbsp]300 euroa enemmän kuin Suomen kireimmin verottavassa kunnassa Halsualla asuva kollegansa, selviää Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista.
Kuntien välillä on valtavaa vaihtelua kunnallisveroasteiden suhteen. Korkein kunnallisveroaste on Halsualla (23,5 prosenttia) ja matalin Jomalassa (16,5 prosenttia), eroa siis on peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron eroa käteen jäävissä tuloissa.
– Suomalainen keskipalkansaaja saa Jomalassa 3100 euron kuukausituloillaan 2306 euroa vuodessa enemmän rahaa käteen kuin halsualainen samapalkkainen kaverinsa. Euromääräinen ero kasvaa tulojen kasvaessa, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamarin päivitetystä verokiilalaskurista voi tarkistaa, kuinka paljon enemmän tai vähemmän naapurikunnassa asuminen jättäisi kukkaroon.
Kunnallisvero matalilla tuloilla hyvin progressiivinen
Kotamäen mukaan asiasta on hyvä muistuttaa erityisesti nyt kuntavaalien alla, sillä valtuustoihin valitut päättäjät päättävät myös kunnallisveroasteesta.
Kunnallisverotuksen yhteydessä törmää edelleen harhaluuloon, että kunnallisvero olisi tasavero. Tosiasiassa se on matalilla tuloilla hyvinkin progressiivinen.
– Tosiasiallinen kunnallisveroprosentti kasvaa jyrkästi tulojen kasvaessa noin 700–2[nbsp]500 euron kuukausipalkalla. Tämä on seurausta verotuksen vähennyksistä. Siinä olisi Suomen verojärjestelmässä selkiyttämisen varaa – verovähennyksiä voisi yhdistää ja täten muuttaa monimutkaista verojärjestelmää yksinkertaisemmaksi, ehdottaa Kotamäki.
Hän muistuttaa, että keskimääräinen kunnallisveroaste on noussut tasaisesti ajassa. Vuosittaiset muutokset ovat olleet usein pieniä, lähes huomaamattomia.
– Ajan myötä keskimääräinen kunnallisveroaste on kivunnut 1990-luvun alusta tähän päivään mennessä noin 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2021 tasossa puhutaan yhteensä noin neljän miljardin euron veronkiristyksestä, Kotamäki kertoo.
Kaikki palkasta perittävät maksut eivät näy palkkalaskelmassa
Kotamäen mukaan palkansaajana ei aina tule ajatelleeksi, että kaikki palkasta perittävät maksut eivät suinkaan näy palkkalaskelmassa. Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.
– Itse asiassa työnantajamaksut lohkaisevat ison loven yritysten palkanmaksukyvystä. Eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu muodostavat bruttopalkan päälle yli 20 prosentin kustannuksen. Lisäksi tulevat kaikki muut suorat ja epäsuorat kustannukset lomarahoista sairastumisiin, Kotamäki sanoo.
Hänen mukaansa perussääntö on, että tulisi verottaa sitä, mitä haluaa vähemmän.
– Suomessa on kireä ansiotuloverotus ja jyrkkä progressio, vaikka hyvinvointivaltion rahoituspohjan takia haluaisimme työtä pikemminkin enemmän. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää pois ansioiden verotuksesta, Kotamäki sanoo.