Eduskuntavaalit toimitetaan jo nykyisin kyseisenä ajankohtana. Huhtikuun kolmannesta sunnuntaista muodostuisi näin asiaa pohtineen oikeusministeriön asettaman parlamentaarisen työryhmän mukaan yleinen vaalipäivä, jona toimitettaisiin kahden vuoden välein joko kunnallisvaalit tai eduskuntavaalit.
Samanaikaisesti vaaleja ei järjestettäisi.
Kunnallisvaalien aikaistaminen keväälle merkitsisi käytännössä sitä, että uusi valtuusto aloittaisi toimintansa kesäkuussa ja pääsisi päättämään jo seuraavan vuoden talousarviosta ja kunnallisverosta.
– Näin vaalien tulos heijastuisi aikaisempaa nopeammin kunnan toimintaan. Pyrkimyksenä on myös, että vaalien siirto keväälle ja yleisen vaalipäivän vakiintuminen huhtikuulle lisäisivät äänestysaktiivisuutta, työryhmä perustelee.
Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnallisvaalit olisivat ensimmäisen kerran huhtikuussa vuonna 2017. Kunnallisvaalit siis siirtyisivät säännönmukaisesta ajankohdastaan lokakuusta 2016 ja nykyisten valtuustojen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun.
Tasavallan presidentin vaalin siirtämiselle tammikuusta huhtikuuhun ei työryhmän mukaan ole riittäviä perusteita. Presidentinvaalin kaksivaiheisuus ja erityinen luonne henkilövaalina puoltavat nykyisen erillisen vaalipäivän säilyttämistä.
Tulossa myös kunnallinen kansanäänestys
Työryhmä ehdottaa myös, että neuvoa-antavien kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen sallitaan kunnallisvaalien yhteydessä. Nykyisin niiden järjestäminen vaalien yhteydessä on kielletty.
Kunnallisia kansanäänestyksiä ei työryhmän näkemyksen mukaan ole perusteltua järjestää valtiollisten vaalien yhteydessä, sillä vaaliteemat ovat tällöin keskenään hyvin erilaiset. Vastaavasti valtiollisia kansanäänestyksiä voidaan nykyisin toimittaa vain valtiollisten vaalien yhteydessä.
Erikseen valmisteltavana oleva nettiäänestyksen käyttöönotto helpottanee kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä. Työryhmän mukaan on perusteltua valmistella kunnallisia kansanäänestyksiä ja nettiäänestystä koskevat lainsäädännön muutokset samassa yhteydessä myöhemmin.
Kansalaisaloitteen ikärajaan ei muutoksia
Kansalaisaloiteoikeuden ikärajaa on ehdotettu alennettavaksi 15 vuoteen nykyisestä 18 vuodesta, mikä edellyttäisi perustuslain muuttamista. Työryhmän mielestä perustuslain muuttamiseen näiltä osin ei pidä ryhtyä.
– Hieman yli kaksi vuotta käytössä ollut kansalaisaloite on uutena instituutiona vasta vaiheessa, jossa se kerää uskottavuutta edustuksellista demokratiaa täydentävänä osallistumisen välineenä, työryhmä katsoo.
Työryhmä ei myöskään pidä tarpeellisena ehdokasasettelua koskevia lakimuutoksia liittyen tilanteeseen, jossa eduskunta- ja europarlamenttivaalit järjestetään samana keväänä peräkkäin. Nykyiset ehdokasasettelun määräajat eivät tällöinkään välttämättä vaikeuta ehdokasasettelua. Säännönmukaisen vaaliaikataulun mukaan vaalit osuvat peräkkäin keväällä 2019.
Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi pitäisi kuitenkin työryhmän mukaan asettaa EU-parlamenttivaalien aikaistaminen samaan ajankohtaan kuin eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit.