Kansanedustaja Esko Kivirannan (kesk.) luotsaama parlamentaarinen maakuntaverokomitean mietintö oli ensimmäinen aiheesta tehty erittäin laaja selvitys. Maakuntaverokomitea sitoi veron käyttöönoton mahdolliseen myöhemmin toteutettavaan maakuntien monialaisuuteen.
Parlamentaarinen ohjausryhmä tarkasteli verokomitean kanssa samaan aikaan maakuntien mahdollista monialaisuutta. Ohjausryhmä päätyi siihen, ettei monialaisia maakuntia nyt tule eikä tulevaisuudessakaan ilman jatkoselvityksiä.
– Tietopohjaa oli saatu, ja tehdyt johtopäätökset eivät tukeneet maakuntaveroa. Sen sijaan niissä annettiin selkeä neuvo, jonka mukaan sote-uudistus tehdään ensin, kerätään kokemuksia hyvinvointialueiden toiminnasta ja vasta sitten jatketaan selvittelyä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n verojohtaja Anita Isomaa kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa.
Maakuntaverokomitean johtopäätöksen jälkeen valtiovarainministeriö ilmoitti kuitenkin 16.6.2021 aloittavansa työn hyvinvointialueiden laajentamiseksi ja maakuntaveron käyttöönotoksi.
– Hallitus väittää hallitusohjelmassa sitoutuvansa tietopohjaiseen päätöksentekoon. Kun tietoa sitten saadaan, hallitus ajaakin jääräpäisesti päinvastaista ratkaisua. Ei ihme, jos valveutunut äänestäjä alkaa pelätä sekä yöuniensa että lompakkonsa puolesta, Isomaa toteaa.
Kunnat, maakunnat ja valtio käyvät kaikki samalla kukkarolla
Verojohtajan mukaan ikävät faktat eivät muuksi muutu.
– Vaikka maakuntavero olisi alkuvaiheessa kuinka matala tahansa, veroerot hyvinvointialueiden välillä repeäisivät todennäköisesti ajan mittaan, vaikka eroa kuinka tasoitettaisiin alueiden välillä.
Isomaa arvelee, että lupaukseen siitä, ettei kenenkään verotus kiristy, tullaan pettymään pahasti. Hänen mielestään ennen päätöksiä maakuntaverosta olisi tärkeää saada kokemuksia maakuntien toiminnasta ja erityisesti sitä, miten paljon valtion ylimääräiseen lisärahoitukseen joudutaan turvautumaan.
– Ne, jotka sanovat huolen verotuksen kiristymisestä olevan turha, selittävät tämän sillä, että ”joku”, ensi sijassa valtio, sitten ”säätää” veroruuvia sopivasti. Luojassaan on kuitenkin tämäkin lohtu. Kun kunnat, maakunnat ja valtio käyvät kaikki samalla kukkarolla, valtion ja kuntien liikkumavara verorasituksen säätelyssä pienenee, Isomaa kirjoittaa.
Hän toteaa, että hallituspohjasta riippuu, onko valtiolla edes halua pitää huolta siitä lupauksesta, ettei verotus kiristy.
Jos maakuntavero nyt runnotaan läpi väkisin, sitä on Isomaan mukaan luultavasti hyvin vaikea enää myöhemmin poistaa verojärjestelmästä.
– Maakuntaveron haitat eivät todennäköisesti jää verotuksen kiristymiseen, minkä kylläkin selvästi voi epäillä olevan joidenkin hallituspuolueiden tärkein tosiasiallinen motiivi veron puolustamiselle. Veronkiristyksen lisäksi uhkaa käydä niin, että laskun maksajaksi tulee suhteettoman suurella osuudella maakuntien Suomi, Isomaa varoittaa.
Hänen mukaansa veronkiristys uhkaa erityisesti heikoimpia maakuntia ja niitä kansalaisia, joiden kunnallisvero on jo tällä hetkellä muuta maata korkeampi.